Suomeksi
In English
På svenskaUutiset
Käypä hoito -suositus lonkkamurtuman hoitoon ja kuntoutukseen
Lonkkamurtumapotilaiden ennustetta voidaan parantaa ja hoidon kustannuksia pienentää keskittämällä lonkkamurtumapotilaiden hoito ja kuntoutus ikääntyneiden sairauksiin perehtyneisiin yksiköihin, todetaan päivitetyssä lonkkamurtuman Käypä hoito -suosituksessa. Kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa toimintakyky mahdollisimman nopeasti sellaiseksi, että potilas voi jatkaa elämäänsä entisessä elinympäristössään. Lonkkamurtuman jälkeen on ehkäistävä aktiivisesti uusia luunmurtumia. Tärkeintä on selvittää ensimmäisen lonkkamurtuman syyt ja puuttua kaatumisriskiä suurentaviin tekijöihin. […]
Lue lisääLakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
Uusi luonnos valinnanvapauslaista on valmistunut. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle helmi-maaliskuussa 2018. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille. Lakiluonnoksen mukaan asiakkaan mahdollisuus valita sosiaali- ja terveyspalvelujaan laajenisi vaiheittain vuosina 2020-2022. Asiakas voisi valita nykyistä laajemmin julkisen tai yksityisen palveluntuottajan. Sote-keskukset Sote-keskusten vastuulle ehdotetaan säädettäväksi seuraavat tehtäväkokonaisuudet: Terveydenhuoltolain […]
Lue lisääKoulutan vertaisryhmän ohjaajia -julkaisu lisää vertaistoiminnan tunnettuutta
Kansainvälisen Vertaistuen päivänä julkaistaan Anne Laimion kirjoittama opas Koulutan vertaisryhmän ohjaajia. Sen keskeisenä teemana on osaamistarpeiden tarkastelu vertaisohjaajan näkökulmasta suhteessa odotuksiin, mitä tulee tuen tarvitsijoilta ja palvelujärjestelmältä. – Haluan vahvistaa vapaaehtoisten oikeutta kestäviin toiminnan rakenteisiin ja hyvään johtamiseen, mihin kuuluu toimivat ohjaus- ja työnohjauskäytännöt kehittymisen tukena, sanoo Laimio. Tämän julkaisun tavoitteena on tähdätä tulevaisuuteen ja […]
Lue lisääMinisteri Pirkko Mattila: Usein työnantajalla liian vähän tietoa osatyökykyisten palkkaamisen tukimuodoista
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan mukaan asenteet ja tiedon puute ovat suurimmat esteet osatyökykyisten työllistymiselle. Suomessa on tällä hetkellä kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat mukaan työelämään. Lisäksi joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle jää lähes 20 000 henkilöä. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella etsitään parhaillaan uusia keinoja osatyökykyisten työmarkkina-aseman parantamiseen ja heihin kohdistuvien ennakkoluulojen murtamiseen. Asenteet ja tiedon puute […]
Lue lisääJärjestöille STM:n valtionavustuksia päihdekuntoutukseen
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta päihderiippuvaisten tukeen ja ruoka-apuun yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Tästä puolet myönnettiin päihderiippuvaisten tukeen kymmenelle erikokoiselle toimijalle. Valtionavustukset järjestöille sisältyivät valtion vuoden 2017 talousarvioon eduskunnan päätöksellä. Tukea päihderiippuvaisten auttamiseksi sai kymmenen järjestöä, jotka toimivat ympäri Suomea. Hankkeita toteuttavat A-klinikkasäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Sovatek-säätiö, Helsingin vieraskoti, Kalliolan kannatusyhdistys ry, Uppsökande stödtjänster för […]
Lue lisääTuore väitös tukee mielenterveyspalveluiden keskittämistä
Mitä suurempi sairaanhoitopiirin väestöpohjan koko, sitä monipuolisemmin erilaisia mielenterveys- ja päihdetyöpalveluita siellä on saatavilla. Tämä käy ilmi terveystieteiden maisteri Taina Ala-Nikkolan väitöskirjasta, jossa selvitettiin mielenterveyspalveluiden rakennetta Etelä-Suomen sairaanhoitopiirien alueella. – Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat monimuotoisia tilanteita, joissa yksilön kokonaistilanne vaikuttaa hoidon tarpeeseen. Mitä enemmän erilaisia hoitovaihtoehtoja on tarjolla, sitä paremmin voidaan vastata yksilöllisesti potilaan hoitotarpeisiin ja valita […]
Lue lisääLoppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin
Peruskoulussa luokan nuorimman ja vanhimman lapsen ero voi olla jopa kaksitoista kuukautta. Ikäluokan nuorimpien kypsymättömyys saattaa johtaa virheelliseen arvioon aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä (ADHD), osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus. Tutkimusaineisto käsitti kaikki Suomessa vuosina 1991–2004 syntyneet lapset, jotka olivat saaneet ADHD-diagnoosin 7-vuotiaana tai vanhempana. ”Diagnoosin yhteys syntymäkuukauteen korostui erityisesti seurannan loppupuolella, vuosina 2004–2011. […]
Lue lisääVäitös: Nuorena aivokasvaimen sairastaneiden elämänlaatu vaihtelee suuresti, systemaattista jälkiseurantaa tarvitaan
Lapsena tai nuorena aikuisena aivokasvaimen sairastaneet kohtaavat useita ongelmia syövästä selviämisen jälkeenkin. Itse kasvaimeen ja sen hoitoihin liittyy haittavaikutuksia monen elinjärjestelmän alueella, ja näiden johdosta haasteita voi olla muun muassa ihmissuhteissa sekä arkisessa toimintakyvyssä. Lääketieteen lisensiaatti Erika Gunn selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan tarkemmin näiden haittojen esiintymistä tarkoituksena mahdollistaa laadukas jälkiseuranta kyseiselle potilasryhmälle. Hyvän […]
Lue lisääKuntoutuksen ohjaajat lisätään ammattihenkilölakiin ja lähihoitajien kaksoisrekisteröintiä helpotetaan
Hallitus esittää täydennyksiä ammattihenkilölakiin. Jatkossa kuntoutuksen ohjaajat (AMK) sisällytettäisiin lakiin laillistettavina ammattihenkilöinä samalla tavoin kuin AMK-tutkinnon suorittaneet sosionomit ja geronomit. Lisäksi tehtäisiin muutoksia lähihoitajien kaksoisrekisteröintiin. Voimassa olevassa laissa säädettyä siirtymäaikaa ehdotetaan jatkettavaksi 30.6.2018 asti. Näin kuntoutuksen ohjaajilla olisi riittävästi aikaa hakea ammatinharjoittamisoikeutta Valviralta. Siirtymäajan jatkamisella varmistettaisiin, että myös muiden sosiaalihuollon nimikesuojausta ja sosiaalihuollon laillistusta hakevien […]
Lue lisääTutustu Kuntoutusportin Kuukauden kirjaan: Afasia. Aikuisiän kielihäiriöiden aivoperusta ja kuntoutus
Afasiaksi kutsutaan aikuisiällä syntyneitä kielellisiä häiriöitä, jotka voivat ilmentyä niin puheessa ja sen ymmärtämisessä kuin lukemisessa ja kirjoittamisessakin. Yleisimmin afasiaa aiheuttavat aivoverenkiertohäiriöt, mutta se vaikeuttaa yhä useammin myös esimerkiksi muistisairaiden vanhusten elämää. Teoksessa esitellään afasian syntymekanismeja, kielihäiriöiden tutkimista sekä kuntoutusmenetelmiä. Kuntouttamisessa auttavat aivotutkimuksen uusimmat tulokset: kielellisiä taitoja voidaan elvyttää, sillä vaurion jälkeen aivojen hermoverkostot muotoutuvat […]
Lue lisää
