Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Äänettömän ääni

1.7.2020

Voi elämän kevät! Iloa epävarmuuden aikaan

Oma psyykkinen ja sosiaalinen poikkeustilani alkoi pari vuotta sitten, kun jäin sairauslomalle vaikean masennuksen takia. Ehkä koronakevät ei siksi ole ollut minulle kokemuksena raskas. Olin kokenut jo aiemmin ulkopuolelle jäämisen kipua ja onnistunut löytämään voimavaroja itsestäni. Yksi tärkeä osa omaa muutosprosessiani on ollut kokemusasiantuntijakoulutus. Valmistuin kokemusasiantuntijaksi maaliskuussa, kun koronakevät toden teolla alkoi. Emme voineet juhlistaa […]

Lue

10.6.2020

Digipajalaisten ajatuksia poikkeustilasta ja etätoiminnasta

Millaisia fiiliksiä ja ajatuksia poikkeustila on herättänyt sinussa? Epätietoisuus pandemian vakavuudesta. Huoli perheen ja ystävien terveydestä. Helpotus pahimpien ennusteiden jäätyä toteutumatta. Huoli pandemian ja poikkeustilan taloudellisista vaikutuksista, sekä viruksen mahdollisista uusista aalloista. Yhteiskunta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla murrostilaan pandemian ja poikkeustilan katalysoimana? Aluksi koronavirus hermostutti, mutta kun rajat suljettiin ja rajoitukset tulivat voimaan, hieman helpotuin. […]

Lue

3.6.2020

Tuhkasta noussut

Kaikki lähti siitä, kun synnyin. Tai no, ei nyt tietenkään niinkään, mutta olisi tämä ihmiselämäni helpommallakin voinut alkaa. Syntyessäni jouduttiin käyttämään imukuppia, koska äitini ei ilmeisemmin meinannut jaksaa punnertaa minua ulos ja paikat olivat niin tiukat, kun edellisestä raskaudesta ja synnytyksestä oli kertynyt aikaa jo 11 vuotta. Tuolloin oli syntynyt isoveljeni, jonka syntymä ei niin […]

Lue

29.4.2020

This moment is all we have

During this current Pandemic, many if not even most of us had seen how awfully fragile human life truly can be. As heartbreaking the increasing number of infected and deceased are, I personally woke up to reality, how precious individual human life is and how quickly everything may collapse. It has been declared that this […]

Lue

22.4.2020

Kokemuksia koronasta

Silloin 16.03.2020, kun olin viimeistä päivää Kuntoutussäätiöllä. Sairastuin heti. Olin kaksi viikkoa todella kipeenä. Minulla oli kaikki koronan oireet. En pääsyt testaukseen. En muista koska olisin ollut noin kipeenä. Ei ollut yhtään kivaa. Nyt olen terve. Mutta pelkään, että saan uudestaan koronaviruksen. Olen kotona vapaaehtoisessa karanteenissa. Kun käyn ulkona, käytän hanskoja ja hengityssuojaimia. Ja pesen […]

Lue

25.3.2020

Enkeleitä, onko heitä?

Kerron tarinani kuudentoista vuoden takaa. Synnytystä edeltävän päivän olin kuin kuningatar. Siskoni teki minulle jalkahoidon ja hieroi niskanani. Jännitti jo tuleva, saanhan jo lapsen lähiaikoina. Sairaalaan lähdettiin jo samana iltana. Olin poikkeuksellisen kipeä, tämän jo totesi hoitajani. Myös mieheni oli lähelläni. Kivut yltyivät hetki hetkeltä. Olihan kohtu alkanut repeämämään, tätä ei hoitaja vielä silloin tajunnut. […]

Lue

16.3.2020

Valomerkin jälkeen

En muista paljonkaan varhaislapsuudesta, muuta kuin että vanhemmat riitelivät paljon. Noissa riidoissa usein puolustin isääni, joka oli passiivinen osapuoli. Alkoholinkäyttö näkyi jo tuolloin, mutta olin liian nuori ymmärtämään mistä oli kyse, meille se oli normaalia arkea. Muilla pihapiirin lapsilla oli kotiintuloajat ja siksi valehtelin että myös minulla olisi, vaikka samaan aikaan tunsin ettei minusta välitetä. […]

Lue

17.2.2020

Työpaikkakiusatun selviytymistarina

Helmikuussa 2016 irtisanouduin vakituisesta työpaikastani esimiehen harjoittaman henkisen väkivallan vuoksi. Olin kyseisessä työpaikassa 10 vuotta joista viimeiset viisi oli sellaisia että olisi pitänyt lähteä jo aiemmin. Systeemi oli se että työkaveri kanteli pomolle milloin mistäkin ja tällä taas oli toimintatapana hutkitaan ennen kuin tutkitaan. Eli työpaikalla tunsin itseni todella turvattomaksi kun pomo tuli rähjäämään milloin […]

Lue

7.10.2019

Kapinallisen ura

Oheessa mielestäni merkittävä tarina, jolla on ja on ollut kauaskantoista merkitystä nykyiselle elämälleni. Tarina alkoi jo leikkikoulusta, kun kaikkia muita isokokoisempi Jyrki sai minut silmätikukseen. Kaikkihan Jyrkiä pelkäsivät ja välttelivät. Jossain vaiheessa se ei ollut mahdollista. Jyrki ajoi minua takaa koko pihan ympäri ja jossain vaiheessa kiipeilyportailla hänen housunsa ratkesivat pahasti. Jyrkin ajojahti päättyi punaiseen […]

Lue

30.9.2019

Elämää ahdistuksen kanssa…

Aloitukset ovat aina vaikeita. Oli kyse sitten tämän kirjoittamisesta tai avun hakemisesta omiin vaikeuksiinsa. Itselleni jälkimäinen on ollut helppoa, mikä on todella hyvä asia. Kirjoittaminen tästä aiheesta taas ei ole niin helppoa, koska en tiedä mistä aloittaa. Yksi osa omaa ahdistustani on se, että ajatuksen eivät meinaa pysyä kasassa ja on välillä liikaakin asioita joita […]

Lue