Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin
Peruskoulussa luokan nuorimman ja vanhimman lapsen ero voi olla jopa kaksitoista kuukautta. Ikäluokan nuorimpien kypsymättömyys saattaa johtaa virheelliseen arvioon aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä (ADHD), osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus.
Tutkimusaineisto käsitti kaikki Suomessa vuosina 1991–2004 syntyneet lapset, jotka olivat saaneet ADHD-diagnoosin 7-vuotiaana tai vanhempana.
”Diagnoosin yhteys syntymäkuukauteen korostui erityisesti seurannan loppupuolella, vuosina 2004–2011. Touko–elokuussa syntyneet lapset saivat diagnoosin 37 prosenttia useammin ja syys–joulukuussa syntyneet 64 prosenttia useammin kuin tammi–huhtikuussa syntyneet lapset”, toteaa tutkimusryhmään kuuluva tutkijatohtori Roshan Chudal Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Vaikutusta ei voitu selittää muilla käytös- tai kehityshäiriöillä.
Yksilölliset kehityspolut saatetaan tulkita diagnostisten häiriöiden näkökulmasta
”Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta. Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen”, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Sourander ehdottaa koulunaloitukseen nykyistä suurempaa joustoa ja yksilöllisyyttä silloin, kun lapsi arvioidaan ikätovereitaan kypsymättömämmäksi. Lisäksi lapsen ADHD-diagnoosia epäiltäessä suhteellinen ikä tulisi aina ottaa arvioinnissa huomioon.
Lue koko tiedote Turun yliopiston sivuilta
Tällä viikolla vietetään ADHD-viikkoa. Tutustu ADHD-viikon tapahtumiin