Suomeksi
In English
På svenskaUutiset
Työryhmä: Rahapelihaittojen ennaltaehkäisyä pitää vahvistaa arpajaislain uudistuksessa
Rahapelipolitiikassa painopistettä pitäisi siirtää nykyistä enemmän rahapelihaittojen ennaltaehkäisyyn. Haittojen ehkäisyn näkökulmaa pitäisi vahvistaa, kun arpajaislain uudistuksen toinen vaihe pääsee käyntiin. Lisäksi rahapelipolitiikan vahvistamiseksi tarvittaisiin kansallinen ohjelma, joka perustuisi valtioneuvoston periaatepäätökseen. Muun muassa nämä ehdotukset sisältyvät työryhmän raporttiin Suunnitelma rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa (STM:n raportteja 2017/42). Käytännön keinoja ongelmapelaajien auttamiseksi Toisen sosiaali- […]
Lue lisääKuntoutusportin Kuukauden kirja: Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi
Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi antaa kehitystyön tekijöille tietoa siitä, kuinka asiakas voidaan ottaa osaksi palveluiden kehitystyötä. Teos esittelee erilaisia menetelmiä, joilla kehittäjäasiakkuutta voidaan vahvistaa, sekä käytännön kokemuksia palveluiden kehittämisestä yhdessä asiakkaiden kanssa. Tutkittua tietoa kehitystyön tueksi Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa ja hyvinvointipalveluiden järjestämisessä korostetaan voimakkaasti asiakaslähtöisyyttä. Laadukkaat hyvinvointipalvelut edellyttävät kuitenkin asiakkaan ottamista osaksi niiden kehitystyötä. […]
Lue lisääTyömotivaatio on työnantajalle tärkeämpää kuin 100-prosenttinen työkyky
Suurin osa yrityksistä pitää työmotivaatiota tärkeimpänä kriteerinä ja ominaisuutena, vaikka työnhakijana on osatyökykyinen henkilö. Vamma tai sairaus ei siis ole ratkaiseva tekijä uusia työntekijöitä palkattaessa. Selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että asenteet osatyökykyisyyttä kohtaan ovat muuttumassa myönteisimmiksi. Nämä tiedot käyvät ilmi juuri valmistuneesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin työnantajien halukkuutta palkata osatyökykyisiä henkilöitä. Isojen ja pienten yritysten näkemyksissä […]
Lue lisääHyvä kuntoutussuunnitelma? Katso vinkit Kelan kuntoutus-live 1.11.2017
Miten kuntoutussuunnitelma kannattaa tehdä, jotta siitä on mahdollisimman paljon hyötyä potilaalle? Kelan verkkolähetyksessä kerrotaan myös, milloin potilas kannattaa ohjata ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Vuorossa on kolmas lähetys neliosaisesta Kuntoutuslive-verkkolähetysten sarjasta. Olga Gassenin haastateltavina ovat suunnittelijat Riikka Peltonen ja Marjaana Pajunen Kelasta sekä lastenneurologi Helena Mäenpää HUS:sta ja palvelupäällikkö Outi Ripatti Vervestä. Lähetykset on suunnattu erityisesti lääkäreille ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka etsivät asiakkaalleen parhaiten sopivaa kuntoutusmuotoa. Lähetyksiin […]
Lue lisääPuheterapia-kirja korostaa vuorovaikutusta puheterapeutin ja asiakkaan välillä
Puheterapia – Vuorovaikutus muutoksen välineenä on ensimmäinen suomenkielinen perusteos, jossa puheterapiaa lähestytään uudenlaisesta vuorovaikutuksen näkökulmasta aiemman häiriökeskeisen ajattelun sijaan. Vuorovaikutus on puheterapeutin tärkein työväline, ja sen onnistumisesta viime kädessä riippuu, saako asiakas terapiasta avun. Tutkimukseen perustuva, mutta käytännönläheinen teos, havainnollistaa vuorovaikutuksen keinoja, joilla puheterapiassa edistetään asiakkaan toimintakykyä ja mahdollisuuksia kommunikoida lähiympäristönsä kanssa. ”Perinteisen puheen, kielen […]
Lue lisääKela: Moniammatillinen yksilökuntoutus on vaihtoehto kurssimuotoiselle kuntoutukselle
Kela voi tänä vuonna käyttää edellisvuotta enemmän harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoja yksilöllisten kuntoutusjaksojen järjestämiseksi. Alkuvuonna Kela on myöntänyt yksilökuntoutusta noin 1 800 asiakkaalle, mikä on 10 % enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Kela järjestää harkinnanvaraista moniammatillista yksilökuntoutusta työssä oleville ja työelämästä poissaoleville aikuisille, nuorille ja lapsille. Yksilökuntoutus on vaihtoehto kurssimuotoiselle kuntoutukselle silloin, kun sopivaa kurssia […]
Lue lisääYle: Työkyvyttömyyseläkeläisten joukossa enemmän nuoria kuin aikaisemmin
Työkyvyttömyyseläkeläisten joukossa on aikaisempaa enemmän nuoria ja aikaisempaa vähemmän lähellä eläkeikää olevia ihmisiä. Ikärakenteen muutosta selittää muun muassa suurten ikäluokkien jääminen vanhuuseläkkeelle, kertoo Ylen verkkouutiset. Vuonna 2016 Suomessa asui 211 000 työkyvyttömyyseläkkeen saajaa. Heistä 15 000 on alle 30-vuotiaita ja 45 000 alle 45-vuotiaita. Tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo Kelasta on huolissaan erityisesti alle 25-vuotiaiden päätymisestä […]
Lue lisääAsiakas osaksi palveluiden kehitystyötä? Tuore julkaisu esittelee menetelmiä kehittäjäasiakkuuden vahvistamiseen
Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi antaa kehitystyön tekijöille tietoa siitä, kuinka asiakas voidaan ottaa osaksi palveluiden kehitystyötä. Teos esittelee erilaisia menetelmiä, joilla kehittäjäasiakkuutta voidaan vahvistaa, sekä käytännön kokemuksia palveluiden kehittämisestä yhdessä asiakkaiden kanssa. Tutkittua tietoa kehitystyön tueksi Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa ja hyvinvointipalveluiden järjestämisessä korostetaan voimakkaasti asiakaslähtöisyyttä. Laadukkaat hyvinvointipalvelut edellyttävät kuitenkin asiakkaan ottamista osaksi niiden kehitystyötä. Enää […]
Lue lisääKäypä hoito -suositus lonkkamurtuman hoitoon ja kuntoutukseen
Lonkkamurtumapotilaiden ennustetta voidaan parantaa ja hoidon kustannuksia pienentää keskittämällä lonkkamurtumapotilaiden hoito ja kuntoutus ikääntyneiden sairauksiin perehtyneisiin yksiköihin, todetaan päivitetyssä lonkkamurtuman Käypä hoito -suosituksessa. Kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa toimintakyky mahdollisimman nopeasti sellaiseksi, että potilas voi jatkaa elämäänsä entisessä elinympäristössään. Lonkkamurtuman jälkeen on ehkäistävä aktiivisesti uusia luunmurtumia. Tärkeintä on selvittää ensimmäisen lonkkamurtuman syyt ja puuttua kaatumisriskiä suurentaviin tekijöihin. […]
Lue lisääLakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
Uusi luonnos valinnanvapauslaista on valmistunut. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle helmi-maaliskuussa 2018. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille. Lakiluonnoksen mukaan asiakkaan mahdollisuus valita sosiaali- ja terveyspalvelujaan laajenisi vaiheittain vuosina 2020-2022. Asiakas voisi valita nykyistä laajemmin julkisen tai yksityisen palveluntuottajan. Sote-keskukset Sote-keskusten vastuulle ehdotetaan säädettäväksi seuraavat tehtäväkokonaisuudet: Terveydenhuoltolain […]
Lue lisää
