Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Tule-ongelmaisen työntekijän kuntoutuminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä

Tuki- ja liikuntaelinongelmista (tule-ongelmista) kärsivän työntekijän työkyvyn tukemiseen osallistuu monia ammattilaisia työterveyshuollossa, työpaikalla ja kuntoutuksessa. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa havaittiin, että yhteistyössä eri toimijoiden välillä on kehittämisen varaa.

Työntekijän tukeminen työssä jatkamisen edistämiseksi tarvitsee nykyistä suunnitelmallisempaa ja ketterämpää yhteistyötä eri osapuolten kesken. Kuntoutuksen osalta tarvetta olisi panostaa itsehoidon rinnalla työhön liittyviin kuntoutustavoitteisiin sekä lisätä niihin liittyen esimiehen ja työterveyshuollon tukea.

– Yhteistyö työterveyshuollon sisällä sekä asiakasyrityksen ja kuntoutuksen palveluntuottajan kanssa on tule-ongelmaisen työntekijän työkyvyn tukemisen prosesseissa keskeistä, erikoistutkija Erja Sormunen Työterveyslaitokselta korostaa.

 

Kuntoutusprosessiin yhdessä työskentelyä ja yhteisiä toimintamalleja

Kehittämisen varaa yhteistyössä on etenkin kuntoutusprosessissa. Käytännössä yhteistyö eri toimijoiden välillä on yleisimmin tiedonvälitystyyppistä, ei konkreettista yhteistä tekemistä. Tiedon hankinta ennen kuntoutuskurssia ja kurssin jälkeen muilta prosessiin osallistuvilta palvelee lähinnä kunkin toimijan oman työn sujumista.

Tutkimuksessa tarkasteltu kuntoutuksen rakenne ei tue asiakkaan asian äärelle yhdessä pysähtymistä prosessin aikana. Lopulta yhteistyön koordinointi jää kuntoutujan itsensä tehtäväksi.

– Tule-ongelmaisen työntekijän työkyvyn tukeminen vaatii selkeitä rakenteita ja yhteisiä toimintamalleja. Tähän tarvittaisiin uusia ajattelutapoja, välineitä ja foorumeita myös työhön liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, Sormunen toteaa.

Lue koko uutinen TTL:n sivuilta

 


Työterveyslaitoksen toteuttama hanke Yhteistyö tuki- ja liikuntaelinvaivoihin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä – Monimenetelmällinen tutkimus työterveyshuollon sisäisestä yhteistyöstä sekä työterveys- ja kuntoutusyhteistyöstä sisälsi kyselyn työterveyshuollon ammattilaisille (n=589) sekä laadullisen tapaustutkimuksen. Tapaustutkimus koostui kolmelta Tules-kurssilta kerätystä dokumentti- ja haastatteluaineistosta

 

 


Sisältö päivitetty 20.12.2017