Suomeksi
In English
På svenskaToimivat keinot käyttöön – työkyvyttömyyseläkkeet laskuun
Maarit Gockel kirjoitti Talouselämässä 5.3.2017, että Suomessa on liikaa työkyvyttömyyseläkeläisiä – työikäiseen väestöön suhteutettuna kolmanneksi eniten Euroopassa.
Työkyvyttömyyseläkkeet tulevat yhteiskunnalle ja työpaikoille kalliiksi. Niihin liittyy myös inhimillistä kärsimystä. Tutkimusten mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat ovat muita sairaampia, kärsivät muita useammin mielenterveyden ongelmista sekä osattomuuden ja syrjäytymisen tunteista.
Työkyvyttömyyteen liittyy valitettavan usein osatyökykyisyys. Työikäisistä suomalaisista 1,9 miljoonalla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 00 arvioi vamman tai sairauden vaikuttavan työhön ja työnsaantimahdollisuuksiin. Nuo luvut ovat isoja, mutta niihin voidaan vaikuttaa.
Työ- ja toimintakykyä tukeva keinovalikoima on Suomessa laaja ja monipuolinen. Ongelma ei olekaan keinojen vähyys, vaan tietämättömyys niistä ja keinojen vähäinen käyttö. Erityisesti pk-yrityksissä tiedon tarve on suuri.
Työpaikoilla työ- ja toimintakykyyn voidaan vaikuttaa monin tavoin: työaikoja järjestelemällä, mentoroinnilla ja vaihtamalla työtehtäviä. Tarjolla on myös työ- ja koulutuskokeiluja, työhön valmennusta sekä ammatillisia kursseja.
Hallituksen kärkihankkeessa ”Osatyökykyisille tie työelämään” on rakennettu verkkopalvelu (www.tietyoelamaan.fi). Palvelussa kuvataan palvelujärjestelmä ja sen keinot työssä oleville ja työhön pyrkiville. Verkkopalvelu sisältää käytännön ratkaisuja työssä jatkamiseen ja työllistymiseen.
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän pienentäminen vaatii myös asennemuutoksia. Hallituksen kärkihankkeessa tärkeänä keinona tiedon levittämisessä ja asennemuokkauksessa ovat työkykykoordinaattorit. Heitä koulutetaan parhaillaan kaikissa maakunnissa. Työkykykoordinaattorin toiminnan on todettu olevan tuloksellista sekä työnantajalle että työntekijälle. Työkykykoordinaattorit tuntevat palvelut, etuisuudet ja hyvät käytännöt.
Jos nykyisen palvelu-, etuisuus- ja kuntoutusjärjestelmän elementit saadaan paremmin käyttöön ja asenneilmapiiri muuttuu sallivammaksi myös osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä kohtaan, ollaan jo pitkällä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän alentamisessa.
Kirjoittajat: hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro, KTT, sosiaali- ja terveysministeriö ja toimitusjohtaja Soile Kuitunen, VTT, Kuntoutussäätiö
Julkaistu Talouselämässä 17.3.2017
Talouselämä-lehden artikkelissa painovirhe: ”… Heistä 60 000 arvioi vamman tai sairauden vaikuttavan työhön ja työnsaantimahdollisuuksiin.” Oikea luku on 600 000.
