Suomeksi
In English
På svenskaSote-järjestöissä pelätään maakuntien nielaisevan koko kuntoutuksen – ratkaisut löytyvät yhteistyöstä ja verkostoitumisesta
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt nousevat aiempaa selkeämmin julkisen ja yksityisen sektorin rinnalle sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntoutuksesta on tulossa osa hyvinvointijärjestelmää ja valinnanvapautta. Kuntoutusjärjestöt ovat huolissaan kuntoutuksen erityislaadun säilymisestä. Tärkeää on varmistaa järjestöjen yhteistyö maakuntien ja kuntien kanssa sekä hakea voimaa toisista järjestöistä verkostoitumalla.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on huolta siitä, että maakunnat voivat lopulta nielaista koko kuntoutuksen. Vaikka kuntoutuskomitea on esittänyt kuntoutuksen järjestämisvastuiden säilyttämistä mm. Kelalla, julkisuudessa on väläytelty myös maakunnan kokonaisvaltaisempaa vastuuta kuntoutuksesta. Jos esimerkiksi työttömien ammatillinen kuntoutus siirrettäisiin kokonaisuudessaan maakunnille, kuntoutujille ja kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle aiheutuisi ongelmia. Kelan roolin romuttaminen ammatillisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestäjänä olisi tuhoisaa kuntoutusta tarvitsevien suomalaisten kannalta.
Kuntoutus ei ole vain sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamaa hyvinvointia ja terveyttä vaan myös työllistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Alue- ja kasvupalvelulainsäädäntö vaikuttaa myös kuntoutujien asemaan.
”Meillä on edelleen yli 200 000 työtöntä, vajaat 100 000 pitkäaikaistyötöntä ja 600 000 osatyökykyistä, jotka kokevat sairautensa tai vammansa vaikeuttavan työllistymistä tai työssä jatkamista. Järjestöissä on huolta näiden väestöryhmien asemasta, työllistymisestä ja kuntoutumista tukevista palveluista. Kuntoutuskomitean mietintö ei valitettavasti kuvaa heidän kuntoutumisen prosessejaan riittävällä tavalla. Merkkejä on siitä, että järjestelmä pirstoutuu pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten osalta nykyistäkin sekavammaksi. Jatkotyötä tarvitaan paljon ja tässä työssä järjestöt ovat varmasti mielellään mukana”, Kuntoutusverkosto KUVEn puheenjohtaja Soile Kuitunen toteaa.
Maakuntien ja sotejärjestöjen yhteistyö on turvattava
Sote-järjestämislaissa on varmistettava maakuntien ja sotejärjestöjen yhteistyö sekä turvattava se, että maakunnat tukevat ja avustavat kolmannen sektorin auttamistyötä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt toivovat tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua niin maakuntien kuin kuntienkin kanssa. Tällä hetkellä rahoitusratkaisuista ja maakuntien tuesta järjestöille ei ole päätöstä, ja monien järjestöjen toiminta uhkaa loppua kokonaan.
”Järjestöt joutuvat arvioimaan, pystyvätkö ne säilyttämään kuntoutus- ja tukipalvelunsa sekä asemansa osana suomalaista kuntoutusjärjestelmää, jos kunnat lopettavat järjestöjen toimintaedellytysten tukemisen ja maakunnat eivät pidä järjestöjä tärkeänä yhteistyötahona”, SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen pohtii.
Järjestöt ovat kuntoutuksen ammattilaisia, jotka tuntevat perusteellisesti erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ja palvelujärjestelmän väliin putoavien ihmisten arkiset tarpeet. Kuntoutusselvitysten mukaan järjestöistä peräti 97 prosenttia antaa vertaistukea ja 92 prosenttia kokemusasiantuntijapalvelua, mikä tarjoaa kuntoutujalle ainutlaatuisen edun verrattuna muihin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajiin.
Asiakassuunnitelmalla ja kuntoutujan osallisuudella iso rooli kuntoutumisessa
”Kuntoutus on usein prosessi ja jatkumo, jossa keskeistä on tuoda kuntoutuksen osaaminen ihmisen omaan arkeen. Lisäksi keskeistä on vahvistaa ihmisen omaa osallisuutta ja ymmärrystä siitä, kuinka palauttaa parhaiten oma toimintakyky”, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko painottaa. Katso ministerin videotervehdys tästä.
Kuntoutusuudistusta valmistelleen komitean mietinnössä kuntoutuminen ymmärretään prosessina, ei yksittäisinä palveluina tai toimenpiteinä. ”On erinomaista, että huomioidaan oikeus niin palveluihin kuin kuntoutumiseenkin. Kuntoutujan lähipiiri ja toimintaympäristö otetaan tässä entistä tiiviimmin mukaan. Tavoitteena on työ- tai toimintakykyinen, aktiivisesti osallistuva ihminen”, Soile Kuitunen sanoo.
Kuntoutuskomitean mietintöön on kirjattu ehdotukset sekä järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta että järjestöjen integroimisesta osaksi kuntoutumisprosessia asiakassuunnitelmissa.
”Näiden ehdotusten toteutuminen on välttämätöntä, jotta Suomessa säilyy uskottava kuntoutusjärjestelmä, joka hyödyntää myös järjestöjen osaamista, auttamistyötä ja palveluita. Kuntoutusta toteuttavien järjestöjen tulee verkostoitua ja tehdä yhteistyötä nykyistä tiiviimmin. Tarvitaan kuntoutuksen ”järjestöketjuja” samaan tapaan kuin yksityisellä sektorilla. Kuntoutusverkosto voi edistää tätä omalta osaltaan”, kuntoutuskomitean jäsen Eija Sorvari painottaa.
Kuntoutuskomitea ehdottaa, että useita palveluja tarvitsevalle kuntoutujalle tehdään omaan tilanteeseen sopiva asiakassuunnitelma, jossa kuntoutujia edustavat sosiaali- ja terveysalan järjestöt otetaan huomioon kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä. Kuntoutuspolun ohjaajaksi tarvitaan vastuuhenkilö, esim. työkykykoordinaattori, joka ymmärtää asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti, auttaa eteenpäin ja poimii pirstaleisista palveluista asiakkaalleen sopivat. Tavoitteena on toiminnan järkiperäistäminen ja kustannusten vähentäminen.
Lisätietoja
Kuntoutusverkosto KUVEn puheenjohtaja Soile Kuitunen, toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö,
p. 044 781 3117, soile.kuitunen@kuntoutussaatio.fi
SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen, toimitusjohtaja, Näkövammaisten liitto,
p. 040 900 4875, jukka.tahvanainen@nkl.fi
kuntoutuskomitean jäsen Eija Sorvari, säätiönjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö,
p. 040 520 5485, eija.sorvari@miinasillanpaa.fi
Lue lisää
Kuntoutusverkosto KUVE on SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n ja Kuntoutussäätiön koordinoima vaikuttajaverkosto, johon kuuluu yli 80 kuntoutuksen toimijaa, järjestöä ja viranomaistahoa.
Kuntoutuskomitean mietintö esiteltiin Eduskunnan Kansalaisinfossa 30.11.2017. Kuntoutuskomitean tehtävänä oli arvioida kuntoutuksen lainsäädännön ja rahoituksen muutostarpeet sekä tehdä ehdotus uudistetuksi kuntoutusjärjestelmäksi ja sen edellyttämiksi säädösmuutoksiksi siten, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti.
