Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Selvitys: Mielenterveyskuntoutujien yksilölliset asumisratkaisut vähentävät kustannuksia

Mielenterveyskuntoutujat haluavat asua mahdollisimman tavallisesti ja itsenäisesti omassa kodissa riittävän tuen avulla. Kunnissa on alettu siirtää mielenterveyskuntoutujien asumisen painopistettä ryhmäkodeista ja tehostetusta palveluasumisesta tavallisiin asuntoihin.

Tutkimuksessa todettiin, että kuntoutujia asuu edelleen laatusuositukset täyttämättömissä asumisyksiköissä tarpeettoman vahvan tuen turvin. Samoin kuntoutujia asuu tavallisissa asunnoissa riittämättömän tuen turvin. 

Selvitysten perusteella asumisyksiköissä järjestettävää palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tulisi purkaa ja korvata sitä tavallisten asuntojen muodostamilla asuntoryhmillä ja erillisillä, tavallisessa asuntokannassa sijaitsevilla asunnoilla. 

Kuntien tulee myös pystyä järjestämään erillisiin asuntoihin riittävä ja tarpeen mukainen tuki.

Kuntoutujien toiveissa turvallisuus, tuki ja palveluiden läheisyys

Selvityksen mukaan kuntoutujat toivoivat asumiseltaan muun muassa:
– asunto ja asuinympäristö olisivat turvallisia ja rauhallisia,
– asunto sijaitsisi palvelujen lähellä,
– saatavilla olisi tarvittaessa ja joustavasti kunnon muutoksiin reagoiva arjen tuki sekä
– tarjolla olisi mielekästä tekemistä kodin ulkopuolella.

Asumisyksiköissä toivottiin voitavan asua omassa pienessä asunnossa, jossa toteutuu itsemääräämisoikeus ja yksityisyys.

Yksiköiden toivottiin olevan tarkoitettuja vain mielenterveyskuntoutujille, ei päihteiden käyttäjille. 

2015-06-08 14_47_45-YMra_20_2015.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Tarkastelussa oli mielenterveyskuntoutujien asumisvaihtoehtojen kustannukset

Ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin mielenterveyskuntoutujien asumista ja tukea erillisissä asunnoissa, asuntoryhmissä sekä asumisyksiköissä. Samalla arvioitiin kustannusmallin avulla asumisesta ja palveluista aiheutuvia kustannuksia kussakin asumisratkaisussa.

Lopputuloksena muodostettiin kuntien käyttöön jäävä laskentamalli, jonka avulla kunnat voivat vertailla asumisratkaisuista kunnalle ja asukkaille koituvia kustannuksia. Laskentamallin ideana on, että kunnat voivat arvioida kustannusten muutoksia asukkaan palvelutarpeiden muuttuessa ja että kunnat saavat tietoa asumista koskevien päätösten tueksi.

Lähde

Kettunen, Aija; Laine, Johanna; Pehkonen-Elmi, Tuula; Törmä, Sinikka; Tuokkola, Kati; Huotari, Kari 2015: Kustannussäästöjä asumisratkaisuja keventämällä? Ympäristöministeriön raportteja 20 | 2015.


Sisältö päivitetty 01.06.2016