Kerättyjä ideoita käytäntöön

Julkaisut ja podcastit

Moni järjestö tukee osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymistä ja työssä pysymistä. Järjestöjen työllisyyspalveluita varten ei tarvitse lähetettä, ja ne ovat yleensä maksuttomia. Järjestöjen tukimuodot perustavat usein hankkeiden ja mallien ympärille. Työllisyyspalvelut voivat olla myös vakiintunutta järjestötoimintaa.

Verkostoituminen järjestöjen työelämäasiantuntijoiden kanssa mahdollistaa hyvien käytänteiden jakamisen. Muun muassa seuraavat järjestöt ovat vahvistaneet työelämäpolkuja laajasti, kts. Vates-säätiön Järjestöjen työllisyyspalvelut -sivuilta.

Kun järjestöt tuottavat yhteistyössä useiden tahojen kanssa työelämäpolkuja, syntyy laaja-alaista tietoa ja tukea työllistymiseen. Seuraavat julkaisut on julkaistu alun perin Kuntoutussäätiön Tie työelämään -verkkopalvelussa, teemoina mm. osatyökykyisyys, työ- ja toimintakyvyn edistäminen, työhön pääsy ja työssä pysyminen, työhyvinvointi, työkyvyn tuen palvelut, yhteiskunnalliset yritykset sekä työelämän kehittyminen.

Julkaisut ovat useiden eri tekijöiden tuottamia.

Julkaisut

Monimuotoisuus

Lipponen A & Vainio S (2021) Monimuotoisen työyhteisön johtaminen voimavaralähtöisesti. Opinnäytetyö (YAMK), Sosionomi. Laurea-ammattikorkeakoulu. (pdf)

Rauramo P (toim.) (2019) Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä. Työturvallisuuskeskus TTK. (pdf)

Mann A (2016) Moninaisuusosaaminen tulevaisuuden työyhteisöjen johtamisen työkaluna – YAMK-opiskelijoiden kertomuksia työyhteisöjen monimuotoisuudesta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Opinnäytetyö, sosionomi AMK. (pdf)

Järjestöt tukemassa työantajia

Hautala S (2021) TUKEA TYÖNANTAJAKSI RYHTYMISEEN. Tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen liittyvän työnantajayhteistyön kehittäminen Nuorten Ystävien klubitaloissa. Opinnäytetyö (YAMK), Kuntoutuksen erityisasiantuntija. Oulun ammattikorkeakoulu. (pdf)

NY klubitalot tukee työllistämisessä, työvalmentajat työnantajille (YouTube-video)

Salmi E & Savela-Vilmari K (toim.) (2021) Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa. Malli osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Työelämä 24. (pdf)

Oppilaitokset tukemassa työllistymistä

Kokkonen H (2021) Työvalmennusprosessin yhteiskehittäminen ja tuetun keikkatyön käyttöönotto Etelä-Suomen Klubitalot Eskot ry:ssä. Opinnäytetyö, yhteisöpedagogi (AMK). Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma. (pdf)

Elomaa-Krapu M, Vuorijärvi A & Wallin R (toim.) (2020) Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 69. (pdf)

Honkonen A, Leppäniemi T, Rajalakso M & Erkkilä L (toim.) (2020) Urbaania kasvua Vantaa: Kokemuksia kentältä. Urbaania kasvua Vantaa -hanke. (pdf)

Tani P (2018) TYÖNANTAJIEN NÄKÖKULMAA JA KOKEMUKSIA TUETUSTA TYÖLLISTYMISESTÄ KOUVOLASSA. Opinnäytetyö (AMK), Sosiaaliala. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (pdf)

Kunnallisala

Kallio A (2020) Kuntien työllistämispalvelut – elinvoiman vahvistamista vai sosiaalipalvelua? Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 32. (pdf)

Työterveyslaitos

Kokkinen Lauri (toim.) 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos, Helsinki. (pdf)

Digitaalisuus elämässä ja työelämässä

Kaihlanen A, Virtanen L, Valkonen P, Kilpinen J, Hietapakka L, Buchert U, Hörhammer I, Isola A-M, Laukka E, Kouvonen A, Kujala S & Heponiemi T (2021) Haavoittuvat ryhmät etäpalvelujen käyttäjinä – kokemuksia COVID-19-epidemian ajalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiivistetysti 33/2021. (pdf)

Rautiainen J (2021) DIGIKOLMILOIKKA. Asiakkaiden kokemukset etävalmennuksesta Työkykyinen-hankkeessa COVID-19-pandemian aikana. Opinnäytetyö (YAMK), Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Hämeenlinnan korkeakoulukeskus. (pdf)

Kuntoutussäätiön työselosteita

Soile K & Oivo T (toim.) (2021) Vajaakuntoisesta osatyökykyiseksi, osatyökykyisestä työkykyiseksi. Puheenvuoroja työkyvystä ja osatyökykyisyydestä Suomessa. Kuntoutussäätiön työselosteita 65/2021. (pdf)

Kaarlejärvi K & Puumalainen J (toim.) (2019) Vankeusaika mahdollisuutena! -hankkeen loppuraportti. Hyviä käytäntöjä rikostaustaisten osallisuuden ja työllistymisen edistämiseen. Kuntoutussäätiön työselosteita 62/2019. (pdf)

STM

Mattila-Wiro P & Tiainen R (2019) Kaikki mukaan työelämään. Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) kärkihankkeen tulokset ja suositukset. Sosiaali-ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:25. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. (pdf)

Oivo T & Kerätär R (2018) Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 43/2018. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. (pdf)

TEM

Mäkinen H (2021) Selvitys osatyökykyisten Suomen mallista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:8. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriö (2021) Työolobarometri 2020 – ennakkotiedot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 18:2021. (pdf)

Kestävän kasvun työryhmä (2021) Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:12. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. (pdf)

Björklund L, Kyröläinen A, Hilli P (2020) Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen – yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus -yhteenveto. Työ- ja elinkeinoministeriö/vaikuttamisinvestoimisen keskus ja Arvoliitto. (pdf)

Kostilainen H/Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (2020) Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:10. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. (pdf)

MDI Public Oy ja TK-Eval (2020) Selvitys työllisyyden parantamiseksi toteutettujen lyhytkestoisten koulutusten vaikuttavuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:26. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. (pdf)

Ala-Kauhaluoma M, Kesä M, Lehikoinen T, Pitkänen S, Ylikojola P (2017) Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työelämä 42/2017. Helsinki. (pdf)

Valtioneuvoston kanslia

Alasalmi J, Busk H, Kauhanen A , Leinonen T, Solovieva S, Valkonen T, Viikari-Juntura E (2020) Työpolitiikka ja työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:33. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. (pdf)

Sosiaalibarometri, työllisyys

Eronen A, Londén P (2022) sosiaalibarometri 2022. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Helsinki 2022. (pdf)

Kalenius A, Eronen A & Londén P (2021) Sosiaalibarometri 2021. Työllisyys. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Helsinki 2021. (pdf)

Järjestöt tukemassa työnhakijoita

Kivioja M (2021) Osatyökykyisen työntekijän taloudellinen tukeminen – Polku etuusviidakon halki. AMK-opinnäytetyö (liiketalous), Satakunnan ammattikorkeakoulu. (pdf)

Vehkaperä U, Roivas M & Wallin R (2021) Tuettu keikkatyö – askel kohti työelämää. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Verkkojulkaisu on tuotettu osana Puuttuva Pala -hanketta (ESR 2019–2021))

Mielenterveys

Vilppola J. (2021) TOIMIJAT, TAISTELIJAT, TIPAHTANEET – Koulutus- ja työtoimijuus mielenterveyskuntoutujien elämänkerronnoissa. Turun yliopiston julkaisuja, Sarja C, osa 506. (pdf)

Kela

Haapakoski K & Åkerblad L (2021) Työnantajayhteistyö työpaikkajaksoja sisältävässä ammatillisessa kuntoutuksessa. Näkökulmia kehittämiseen. Kela, Kuntoutusta kehittämässä 26/2021. (pdf)

Alakangas H, Mattila-Aalto M (2017) Putoaville ratkaisu. Työhönvalmennusta ja päihdekuntoutusta nuorille. Kelan tutkimus. Työpapereita 118. (pdf)

Työkykykoordinaattorit

Nevala N, Mattila-Wiro P, Clottes-Heikkilä H, Anttilainen J, Tujunen S, Malkamäki R, Hirvonen M& Tiainen R (2022) Effects of work ability coordinator’s educatinal program on behavior of professionals. Työterveyslaitos. Helsinki. (pdf)

Hemmi-Lehtola R (2017) Työkykykoordinaattorit kunta-alalla. Tehtävänkuva, työssä onnistuminen ja työn kehittämiskohteet. Kevan tutkimuksia 3/2017. (pdf)

Pekkarinen L & Haapakoski S (2017) Korvaava työ kunta-alalla – toimintatavan suunnittelu ja käyttö. Kevan tutkimuksia 2/2017. (pdf)

Surakka J (2016) Ikääntyvien osatyökykyisten asiakkaiden kokemuksia yhteistyöstä työkyky- koordinaattorin kanssa. Terveystieteiden laitos. Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. (pdf)

Työantajien kyselyhaastattelut

Hiltunen L (2020) Osatyökykyisenä työhön. Kysely Pohjois-Karjalan alueen työnantajille. Opinnäytetyö, kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (pdf)

Huikko M & Salomaa H (2019) Osatyökykyisten työllistymismahdollisuudet. Kysely Jyväskylän alueen yrityksille. Opinnäytetyö, kuntoutuksen ohjaajan AMK-tutkinto-ohjelma. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (pdf)

Oja F (2020) Osatyökykyinen työelämään! Raportti osatyökykyisten työllistämisen tueksi. Opinnäytetyö, AMK. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Savonia-ammattikorkeakoulu. (pdf)

Tani P (2018) TYÖNANTAJIEN NÄKÖKULMAA JA KOKEMUKSIA TUETUSTA TYÖLLISTYMISESTÄ KOUVOLASSA. Opinnäytetyö (AMK), Sosiaaliala. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (pdf)

VATES

Vates-säätiö (2019) Verkostot ja kumppanuus – Järjestöt työllisyyden edistäjinä. (pdf)

SOSTE

Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä (2019) Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut. SOSTEn julkaisuja 3/2019. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. (pdf)

Järjestöt tukemassa osuuskuntia

Ek K toim. (2018) Kaikilla on osaamista – tehdään työpaikka yhdessä! – Kokemuksia osatyökykyisten ihmisten osuuskuntatoiminnasta, Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke 2015-2018 loppuraportti. (pdf)

Skenaarioita työntulevaisuudesta

Jousilahti J, Koponen J, Koskinen M, Leppänen J, Lätti R, Mokka R, Neuvonen A, Nuutinen J & Suikkanen H (2017) Työ 2040. Skenaarioita työn tulevaisuudesta. Demos Helsinki & Demos Effect, Helsinki. (pdf)

Ratko-malli

Hietala O, Sippola A, Riipinen M, Lampinen P & Nevalainen M (2015) Kaikille sopiva työ ja työyhteisö. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti 1.8.2015. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. (pdf)

Kuntoutussäätiö

Terävä K, Mäkelä-Pusa P (2011) Esimies työhyvinvointia rakentamassa. Opas on laadittu osana Pientyöpaikoilla uudistuminen -hanketta (Punk) (pdf)

Vilhunen T, Ramadan F (2020) Kuntoutus selkokielellä – Mitä kuntoutus on ja tarvitsetko kuntoutusta? Kuntoutussäätiö (pdf)

Neuroliitto

Pentikäinen, M (toim.) (2021) MS-tauti ja työ. Vates-säätiö sr (pdf)

Niemi, S-M (2013) Pitkäaikaissairaus, työelämä ja kuntoutus – MS-tautiin sairastuneen nuoren aikuisen ja työnantajan näkökulma. Suomen MS-liiton raporttisarja n:o 14 (pdf)

Podcastit

Ratkaisukeskeinen työote

Asiakaskohtaamisessa olennaista on asiakkaan kuuntelu ja kuuleminen sekä tasa-arvoinen ja dialogiin perustuva vuorovaikutus. Ihminen huomioidaan kohtaamisissa kokonaisuutena. Kyky kuunnella ja aito pyrkimys ymmärtää erilaisten ihmisten erilaisia ratkaisuja luovat keskinäistä luottamusta. Erilaiset ihmiset voivat ajatella ja jäsentää asioita toisin, kuin mitä itse tai miten omassa ammatissa yleensä ajatellaan.

Ammattilaisena voi pohtia

• Tunnistanko ammattilaisena asiakkaideni erilaiset tarpeet?
• Osaanko kuunnella herkällä korvalla?
• Osaanko motivoida ja luoda toivoa?
• Mitä muuta palvelua asiakkaani tarvitsee kuin minun apuani?

Ratkaisukeskeinen työote nojaa tulevaisuusorientaatioon. Tällöin on olennaista kartoittaa millaisia toiveita, unelmia ja osaamista asiakkaalla on. Ratkaisukeskeisessä työotteessa ei kerrata mahdollisia epäonnistumisia, vaan luodaan näkymiä tulevaisuuteen. Toivo ja motivaatio ovat avainsanoja.

Kuuntele podcast: Työkyky näkyväksi ratkaisukeskeisellä työotteella

Ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, valmentaja ja työnohjaaja Riitta Malkamäki kuvaa, miten ihmisissä olevat mahdollisuudet saadaan näkyviksi. Ratkaisukeskeinen työote on myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita. Ongelmien sijaan keskitytään ratkaisuihin (kesto 18:10 min).

Tavoitteiden asettaminen

Tavoitteet ohjaavat toimintaa. On helpompi pohtia askeleita matkalla tavoitetta kohti, kun ensin tiedostaa mihin on matkalla. Selkeät ja saavutettavissa olevat tavoitteet kannattaa pohtia huolella.

Hyvin laaditut tavoitteet ovat hoidon ja kuntoutuksen perusta. Ne laaditaan yhdessä asiakkaan ja ammattilaisten kanssa. Asiakas tietää, mihin hoidolla ja kuntoutuksella pyritään. Tavoitteet ohjaavat hoitoa ja kuntoutusta ja helpottavat asiakkaan edistymisen seuraamista. Tavoitteiden pitää olla konkreettisia, merkityksellisiä ja saavutettavissa olevia. Kyse on aina asiakkaan omista tavoitteista, joista hänellä on oikeus päättää.

Tavoitteita voidaan asettaa sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille. Asiakkaan päätavoite voi olla esimerkiksi kokopäiväinen tai osa-aikainen työ tai vapaaehtoistyö. Välitavoite voi olla esimerkiksi opintojen loppuunsaattaminen.

Työllistyminen tai työhön paluu otetaan huomioon hoidossa ja kuntoutuksessa mahdollisimman varhain. Ammattilaisen tehtävänä on kertoa eri vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista.

Kuuntele Podcast: Tavoitteet ovat kuntoutuksen selkäranka

Näin toteaa kuntoutusohjaaja Mia Andersson. Asiakkaan ja asiantuntijan yhdessä miettimät tavoitteet kertovat, mistä ja mitä kohti ponnistetaan. Kun kuntoutuksen tavoitteet on laadittu hyvin, ne sitouttavat ja motivoivat (kesto 22:20 min).

Miksi asiakasosallisuus on tärkeää?

Asiakkaan osallistuminen omaan palveluunsa on paitsi oikeus, myös onnistuneen palvelun edellytys.

Kuuntele podcast: Mitä hyötyä asiakasosallisuudesta on asiantuntijalle:

Johtava asiantuntija Eila Linnanmäki pohtii, miten käy asiantuntijuuden, kun asiakkaasta tulee oman asiansa asiantuntija ja ammattilaisen kumppani? Asiakasosallisuus tarkoittaa, että asiakas voi aidosti vaikuttaa omaan palveluprosessiinsa. Tavoitteena on, että hoito ja palvelut toimisivat paremmin, oikea-aikaisemmin ja vastaisivat asiakkaan tarpeisiin (Podcastin kesto 22:05 min).

• Asiakas ei ole palveluiden kohde, vaan asiantuntija omassa elämäntilanteessaan ja palvelussaan.
• Ammattilaisen ja asiakkaan hyvän yhteistyön edellytys on yhdenvertaisuus.
• Asiakasosallisuus tuo kokemustietoa ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle.
• Asiakkailta saatava tieto on arvokasta palvelujärjestelmien kehittämistyössä.
• Yksisuuntaisen palautteen lisäksi tarvitaan asiakkaiden osallistumista palveluiden suunnitteluun.

Asiakkaan osallistuminen omaan palveluunsa on paitsi oikeus, myös onnistuneen palvelun edellytys. Osallistuessaan ja voidessaan vaikuttaa asiakas motivoituu ja rohkaistuu ottamaan vastuuta omasta tilanteestaan. Samalla palvelu paranee. Asiakkaiden kyky, mahdollisuus ja halu osallistua kuitenkin vaihtelevat.

Sisältö päivitetty 23.02.2023

Jaa sivu!

Twitter

Linkedin

Facebook