Suomeksi
In English
På svenskaEhdotus etänä toteutetun tuen ilmaisuista
Järjestöjen etänä toteuttaman, toimintakykyyn ja hyvinvointiin kohdistuvan tuki- ja ohjaustoiminnan sanoittaminen ─ ehdotus käytettävistä ilmaisuista
Etätoteutus on lisääntynyt huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana erilaissa terveys- ja hyvinvointipalveluissa, myös järjestöt tarjoavat asiakaskohderyhmilleen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa yhä enemmän etänä. Nopean kehityksen myötä etäpalveluihin liittyvä viestintä, ja etenkin etäpalvelujen sanoittaminen, hakee vielä muotoaan. Monien käytössä olevien ilmaisujen merkitykset ovat epäselviä sekä ammattilaisten että asiakkaiden keskuudessa. Palveluista viestiminen ymmärrettävällä, yhtenäisellä ja kiinnostusta herättävällä tavalla vaatii kehittämistä.
Sote-järjestöverkostoissa on käyty keskustelua etäpalveluihin liittyvien ilmaisujen moninaisuudesta ja sen mukanaan tuomista haasteista. Avokuntoutusverkoston 24.01.22 webinaarin ”Verkko-, etä- ja hybridikuntoutus? Löytyykö yhteisymmärrystä” ryhmäporina tuotti alla olevan sanapilven etäkuntoutuksen käsitteistä:
Yhtenäisten käsitteiden puuttuessa tapahtuu väärinymmärryksiä ammattilaisten välillä, ja asiakkaille suunnattu viestintä voi olla sekavaa. Monissa järjestöissä on myös havaittu, etteivät etäkurssit ole yhtä vetovoimaisia kuin kasvokkaisia tapaamisia sisältävät kurssit, ja viestinnällä voi olla tähän paljonkin vaikutusta.
Kuntoutussäätiön koordinoima kehittämisryhmä, johon kuuluvat Diabetesliitto, Epilepsialiitto, Invalidiliitto, Lihastautiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Neuroliitto, Psoriasisliitto, Suomen Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt, lähtivät yhdessä kartoittamaan etäpalveluista käytettyjä ilmaisutapoja ja pohtimaan mahdollisuuksia ilmaisutapojen yhtenäistämiselle. Vaikkakin kehittämistyön keskiössä olivat etänä toteutettavasta toiminnasta käytettävät ilmaisut, havaittiin myös tarvetta pohtia järjestöjen tarjoaman tuki- ja ohjaustoiminnan sanoittamista laajemminkin. Potilasjärjestöjen rooli hyvinvointialueiden kontekstissa on vielä verrattain epäselvä, yhtenäisempi sanoitus tarjolla olevista palveluista voisi tuoda selkeyttä myös järjestöjen ja julkisen sektorin yhdyspinnoille, sekä asiakkaille että ammattilaisille. Kehittämisryhmä konsultoi myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) asiantuntijoita ja sai arvokkaita näkemyksiä kehittämistyöhön. Vuoden 2023 aikana tehty kehittämistyö tuotti järjestöjen käyttöön ehdotuksen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevan toiminnan sanoituksesta. Ehdotus painottuu erityisesti etänä toteutettavaan toimintaan.
Kehittämisyhteistyön toteutus ja tuotos
Kehittämistyö käynnistyi kehittämiseen osallistuneissa järjestöissä käytössä olevia ilmaisuja ja niihin liittyviä vahvuuksia ja ongelmakohtia kartoittamalla sekä tutustumalla julkisella sektorilla ja Kelassa etäkuntoutuksesta käytössä oleviin käsitteisiin (lähteitä Salminen, Hiekkala & Stenberg 2016; Salminen & Hiekkala 2019; STM 2022; Stenberg, 2023). Kehittämisprosessin aikana tutustuttiin myös kansanväliseen sanastoon ja konsultoitiin Selkokielikeskusta. Tavoitteena oli luoda järjestöjen ammattilaisten käyttöön ehdotus, joka kuvaisi hyvin järjestöjen asiakaskohderyhmilleen tarjoaman toiminnan sisältöjä mutta olisi riittävän yhtenäinen julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämän sanoituksen kanssa. Yhteistyön lopputuloksena syntyi alla olevassa taulukossa kuvattu ehdotus.
Ehdotus järjestöjen etänä toteuttamasta tuesta ja ohjauksesta käytettäviksi ilmaisuiksi.
Ehdotus etänä toteutetun tuen ilmaisuista -taulukko_saavutettava (pdf)
Ehdotuksessa esitettyjen ilmaisujen soveltaminen käytännössä
Kehittämistyössä ilmaisuja pohdittiin ensi sijassa ammattilaisnäkökulmasta. On kuitenkin keskeistä, että järjestöjen tiedottamisessaan käyttämät ilmaisut ovat selkeitä ja kiinnostavia myös asiakkaille. Ehdotetuissa ilmaisuissa pyrittiin jo lähtökohtaisesti välttämään vierasperäisiä sanoja, jotta ehdotus olisi mahdollisimman helposti sovellettavissa myös asiakaskohderyhmien tiedottamiseen. Tarkempia asiakaskohderyhmille suunnattuja ilmaisuehdotuksia ei kehittämistyössä valmisteltu, koska eri asiakaskohderyhmille suunnatut kurssisisällöt vaihtelevat paljon, ja järjestöt tuntevat omien asiakaskohderyhmiensä tavoittamiseen liittyvät viestinnälliset seikat parhaiten.
Toimintakyky, hyvinvointi, kuntoutuminen, sopeutuminen
Toimintakyvyn käsite on laaja (https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on), sisältäen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Tämä moninaisuus tulee hyvin esiin esimerkiksi ICF-luokituksen tavassa jäsentää toimintakykyä (https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus). Hyvinvointi-sanan lisääminen toimintakyky-sanan rinnalle voi kuitenkin olla aiheellista asiakaskohderyhmien tiedottamisessa. Myös kuntoutumisen tai sopeutumisen tuki -sanoja voi tiedottamisessa tarvittaessa käyttää esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakaskohderyhmän tavoittaminen on muutoin haastavaa. Mikäli kyseessä on STEAn tuella toteutettava toiminta, on väärinymmärrysten välttämiseksi kuitenkin tärkeää tehdä selväksi, että kysymys ei ole terveydenhuollon piiriin kuuluvasta kuntoutuksesta tai sopeutumisvalmennuksesta.
Tuki ja ohjaus
Ehdotuksessa on käytetty ilmaisuja tuki ja ohjaus. Toiminnan sisältö määrittää, kannattaako käyttää molempia sanoja vai riittääkö esimerkiksi pelkästään tuki.
Monitulkintaisia ilmaisuja ja ratkaisuvaihtoehtoja
- Verkkokurssi-sanaa käytetään paljon järjestötoiminnassa, mutta sillä on useita eri merkityksiä. Verkkokurssilla tarkoitetaan monesti ajasta riippumatonta (esim. oppimisympäristössä itsenäisesti tai ohjaajavetoisesti toteutettavaa) kurssia mutta usein myös videovälitteisiä etätapaamisia sisältäviä kursseja. Mikäli verkkokurssi-sanaa käyttää tiedottamisessa, on hyvä käyttää aina toteutustapaa kuvaavaa tarkennetta (esim. ajasta riippumaton verkkokurssi, videovälitteisiä etätapaamisia sisältävä verkkokurssi).
- Hybridi-sanaa käytetään monesti kuvaamaan kurssikokonaisuutta, joka sisältää sekä kasvokkaisia tapaamisia (eli lähitapaamisia) että etätapaamisia, mutta se voi tarkoittaa myös kurssia, joka sisältää pelkästään erilaisia etätoteutuksen muotoja (esim. aikaan sidottua ja ajasta riippumatonta toteutusta). Yleensä järjestöjen toteuttamille kursseille osallistujien odotetaan osallistuvan kaikkiin toteutustapoihin kurssiohjelman mukaisesti. On kuitenkin hyvä huomioida, että hybridi-sanaa käytetään monesti esim. erilaisten koulutusten yhteydessä, jolloin osallistumistapa on vaihtoehtoinen (voi osallistua paikan päällä tai etänä). Viestinnässä on hyvä tehdä selväksi, mitä erilaisia osallistumistapoja kurssi sisältää ja ovatko osallistumistavat vaihtoehtoisia. Hybridi-sanan vierasperäisyyden takia ehdotuksessa suositellaan käytettäväksi ilmaisua yhdistelmämalli. Yhdistelmämalli määritettiin ehdotuksessa toiminnaksi, johon sisältyy aina sekä kasvokkaista että etämuotoista toimintaa. Jos toiminta ei sisällä kasvokkaista toimintaa vaan ainoastaan erilaista etämuotoista toimintaa, se kuuluu etänä toteutuvan tuen ryhmään. Yhdistelmämallilla toteutetun kurssin tarkempi kuvaus voisi olla esimerkiksi ”sisältää kasvokkaisia tapaamisia, etätapaamisia ja itsenäistä työskentelyä verkossa”.
- Reaaliaikainen voi vierasperäisenä sanana olla vaikeaselkoinen ja monitulkintainen, tämän takia ehdotuksessa käytetään helpommin ymmärrettävää tapaaminen -sanaa, joka sisältää jo itsessään reaaliaikaisuuden. Tiedottamisessa on hyvä tarpeen mukaan täsmentää, tarkoitetaanko tapaamisella kasvokkaista tai etätapaamista vaiko tapaamista verkkokeskustelussa.
Lähteet:
Salminen, A. L., & Hiekkala, S. (2019). Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kela.
Salminen, A. L., Hiekkala, S., & Stenberg, J. H. (2016). Etäkuntoutus. Helsinki: Kela.
Stenberg J & Parkkila M (2023). Opas etäkuntoutuksen käytännön toteutukseen. Helsinki: Kela. Kuntoutus nyt 1/2023.
STM (2022). Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17.
Jos haluat antaa palautetta tai jatkokehittämisehdotuksia esitettyyn ehdotukseen liittyen, ole yhteydessä Piia Pietilään (piia.pietila(at)kuntoutussaatio.fi, p. 045 6361 388).
