Yhteisö kuntoutuksen tueksi
Klubitalojen puitteissa on kokeiluja tehty ja monessa Raha-automaattiyhdistyksen hankkeessa on elementtejä, jotka ovat lähellä yhteisöpohjaista toimintamallia. Yhteisöpohjaisella kuntoutuksella kuntoutuksen asiaa on saatu vietyä eteenpäin erityisesti kehitysmaissa.
Leimaavaa yhteisöpohjaiselle kuntoutukselle on sen kokonaisvaltaisuus. Kyse on kokonaisvaltaisesta toimintamallista, jossa yhdistetään terveyttä, kasvatusta, toimeentuloa ja sosiaalisia asioita, vaikkapa taidetta.
Toimintaan liitetään valtaistuminen. Kun kehitysmaissa ei ole kuntoutuslaitoksia, kaikki tehdään lähiyhteisössä tai kotona. WHO:n tavoitteena on kuitenkin edistää yhteisöpohjaisia kuntoutusmalleja myös kehittyneissä maissa.
Miten yhteisöpohjaista kuntoutusta voitaisiin WHO:n tavoitteen mukaisesti edistää klubitaloista tai mielenterveyskuntoutuksesta muille kuntoutuksen alueille? Kysymystä tarpeesta Notkola ei jää pohtimaan, koska sitä hänen mukaansa on.
Joskus yhteisöpohjaisen kuntoutuksen yhteydessä mainitaan suomalainen pioneerityö, Pohjois-
Karjala -projekti, jossa yhteisöllisillä toimenpiteillä edistettiin verenkiertoelinten tautien riskitekijöiden alentamista. On veteen piirretty viiva, milloin ennaltaehkäisevä työ muuttuu kuntoutukseksi.
Suomalaisessa systeemissä yksilöllä on oikeus saada kuntoutuspalveluja kun kuntoutustarve ilmenee. Heikommassa asemassa olevat eivät kuitenkaan aina tiedä mitä oikeuksia heille kuuluu eivätkä he osaa hyödyntää oikeuksiaan riittävästi.
”Mielestäni yhteisöpohjaisen kuntoutusmallin tuominen suomalaiseen yksilökuntoutusmalliin vaatiikin hieman pohtimista ja innovointia,” Notkola kirjoittaa.
”Ehdotankin seuraavaksi Raha-automaattiyhdistyksen ohjelmaksi yhteisöperustaisen kuntoutuksen kehittämis- ja kokeiluohjelmaa.”
Kuntoutus-lehden uutena päätoimittajana aloittaa Kuntoutussäätiön tutkimusjohtaja Erja Poutiainen seuraavasta numerosta (3/2014) lähtien.
Lähde
Veijo Notkola: Kuntoutujan osallisuuteen tukea yhteisöpohjalta. Pääkirjoitus. Kuntoutus 2/2014, 3-4. Lue koko artikkeli >>