Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Vammautumisen ja kroonisen sairauden hyväksyminen tukee kuntoutumista

Hyväksyvällä asenteella on yhteys ongelmanratkaisukeskeisiin selviytymiskeinoihin. Niillä on puolestaan elämän koettua mielekkyyttä palauttava ja vammautumiseen tai sairauteen sopeuttava vaikutus.

Toiseksi hyväksyvästi asennoituva kuntoutuja saa voimavaransa paremmin tukemaan kuntoutumistaan.  Menetyksen hyväksyneet uskaltavatkin nähdä rajoituksensa realistisemmin. Lisäksi he osaavat rohkeammin sopeuttaa toimintaansa voimavarojensa mukaan.

Kolmanneksi menetyksensä hyväksynyt kuntoutuja etsiytyy ja sitoutuu kuntouttaviin toimintoihin.

Menetyksen heikko hyväksyminen vaikeuttaa kuntoutumista

– Heikko menetyksen hyväksyminen liittyy välttämiseen ja arvottamiseen. Niihin perustuvilla selviytymiskeinoilla on todettu selvä vammaan tai sairauteen sopeutumista haittaava vaikutus.

– Vähäisellä hyväksymisellä ja masennuksella on todettu olevan yhteys keskenään. Masennus ehkäisee voimavarojen tehokasta käyttöä. Vähäinen hyväksyminen myös saa kuntoutujan käyttämään voimavarojaan tuhlailevasti epärealististen tavoitteiden tavoittelemiseen. Lisäksi se vaikeuttaa rakentavaa sosiaalista vuorovaikutusta, mikä tekee kaikesta yhteistoiminnasta vaikeampaa.

– Merkittävienkin toimintakyvyn rajoitusten kanssa on mahdollista kuntoutua elämään täysipainoista ja mielekästä elämää. Mitä enemmän rajoituksia toimintakykyyn on tullut, sitä enemmän voimavaroja, aikaa ja sitoutumista kuntoutuminen kuitenkin vaatii.

– Merkittävä ja äkillinen vammautuminen tai nopea sairauden aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen on vaikea asia käsitellä, ja voi tuntua jopa julmalta ajatella, että hoitotyötä tekevän pitäisi auttaa potilasta hyväksymään epäoikeudenmukaiselta tuntuva kohtalo, kirjoittavat Matti Niemi ja Anneli Sarajärvi.

– Tutkittuun tietoon nojautuen voidaan kuitenkin sanoa, että vamman tai sairauden käsitteleminen hyväksyvästi asennoitumalla tukee kuntoutumista ja elämän uudelleenrakentumista.

– Kuntoutusta suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon, että menetyksen huono hyväksyminen tekee kuntoutuksesta monella tavalla haastavampaa. Tutkimusten mukaan tällaisessa tilanteessa täytyy keskittyä siihen, että kuntoutuja ottaa riittävän lähellä olevia ja realistisia tavoitteita. Kuntoutujan on tärkeää saada positiivista palautetta selviämisestään, sillä heikosti menetyksen hyväksyvillä on taipumusta arvottaa stressitekijät erityisen uhkaaviksi.

– Myönteistä vaikutusta voidaan saada aikaiseksi myös puhumalla tulevaisuudesta rakentavaan sävyyn. Kuntouttavaa työtä tekevien on tärkeää huomata, että menetyksen heikko hyväksyminen liittyy usein haastavaan vuorovaikutukseen ja masennukseen.

– Jo pelkällä asennoitumisen merkityksen tiedostamisella voidaan löytää uusia työkaluja, joilla haastavasti etenevää kuntoutumista saadaan autettua taas askeleen verran eteenpäin.

Lähde

Niemi M ja Sarajärvi A: Vammautumisen ja kroonisen sairauden hyväksymisen vaikutus kuntoutumiseen. Kuntoutus 3/2014, 18-23.

Lue lisää Kuntoutus-lehdestä >>


Sisältö päivitetty 12.11.2014

Kommentoi artikkelia