Suomeksi
In English
På svenskaTavoitteen asettaminen ja sydänkuntoutus
Marjo-Riitta Anttila ja Jaana Paltamaa kirjoittavat Kuntoutuslehdessä (3/2012) tavoitteenasettelun ohjauksesta sydänkuntoutuksessa.
Sepelvaltimotautiin sairastuneitten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa edistetään sydänkuntoutuksella.
Kansaneläkelaitoksen järjestämässä laitoskuntoutuksessa tavoitteita asetetaan ja arvioidaan Goal Attainment Scaling (GAS) -menetelmällä. Sillä varmistetaan myös tavoitteiden tarkoituksenmukaisuus ja kuntoutujan sitoutuminen. GAS-menetelmässä kuntoutuja laatii yksilölliset tavoitteensa yhdessä ohjaajan kanssa. Kuntoutuksen päättyessä ohjaaja arvioi kuntoutujan kanssa tavoitteiden toteutumista standardoidulla arviointimenetelmällä.
Tutkimuksen mukaan sydänkuntoutuksessa olleet naiset kokivat pääsääntöisesti GAS-lomakkeen täyttämisen myönteisenä. Se auttoi kuntoutujia elämäntilanteen arvioinnissa ja tavoitteen hahmottumisessa sekä edisti elintapoihin ja muutokseen liittyvää reflektiota. Pieni osa kuntoutujista koki lomakkeen täyttämisen kuitenkin vaativana, stressaavana tai turhauttavana.
Kuntoutujat kokivat, että tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä olivat sisäinen ja ulkoinen tuki sekä tuloksista saatu palaute. Tärkeintä naisille oli sisäinen tuki, joka tarkoitti itsekuria, omaa motivaatiota, osatavoitteita ja omaa seurantaa.
Ulkoinen tuki, eli läheisten ja ryhmän kannustus, koettiin lähes yhtä tärkeäksi. Kuntoutujat toivat esille, että ohjaajan on tärkeää keskittyä kannustamaan ja vahvistamaan kuntoutujan uskoa omaan pystyvyyteen sekä pohtimaan yhdessä heidän kanssaan konkreettisia ja käytännönläheisiä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Sen sijaan kuntoutujat kokivat, että tavoitekeskusteluissa ei hyödynnetty riittävästi aikaisempia kokemuksia elintapamuutosyrityksistä eivätkä he saaneet riittävästi eväitä repsahduksien hallintaan.
Tutkimuksessa selvitettiin retrospektiivisellä tapaustutkimuksella sepelvaltimotautia sairastavan naisen kuntoutustavoitteiden asettamista ja sen ohjausta laitoskuntoutuksessa.
Tutkimusjoukon muodostavat 26 sepelvaltimotautia sairastavaa naista, jotka osallistuivat vuosina 2009-2010 Kansaneläkelaitoksen järjestämään sydänkuntoutukseen Kuntoutus Peurungassa. Tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeesta, kuntoutuskurssilla kerätyistä alku- ja päätösvaiheen mittaustuloksista, liikunta-aktiivisuustiedoista ja Goal Attainment Scaling (GAS)-lomakkeen avulla täytetyistä tavoitteista. Analyysimenetelminä käytettiin sisällönanalyysia ja tilastollisia menetelmiä.
Anttila M-R ja Paltamaa J: Tavoitteenasettelun ohjaus sydänkuntoutuksessa. Kuntoutus (3/2012), 5-16.
