Stressin hallinta tärkeää kuntoutumisessa ja työssä jaksamisessa

Työstä aiheutuva stressi ja kuormitus eivät ole pelkästään kielteisiä asioita, vaan oleellista on niiden kohtuullisuus, kesto ja mahdollisuus palautumiseen.

Kohtuullinen, lyhytaikainen stressi saa meidät yrittämään parhaamme, mutta haitallisen stressin riski kasvaa, kun työn vaatimukset ylittävät kykymme selviytyä niistä.

Haitalliselle työstressille altistavat psykososiaaliset riskitekijät ovat useimmiten seurausta työn puutteellisesta suunnittelusta, organisoinnista ja hallinnasta. Tyypillisiä riskitekijöitä ovat liian suuri työtaakka, tiukat aikarajoitukset, ristiriitaiset vaatimukset, toimimaton viestintä ja huonosti hoidettu organisaatiomuutos.

Stressi lisää poissaoloja

Haitallista stressiä voi ilmetä millä tahansa työpaikalla, ja se on varsin yleistä. Eurooppalaisista työntekijöistä noin puolet pitää sitä yleisenä työpaikallaan.

Työperäisen stressin on muiden psykososiaalisten riskien ohella arvioitu aiheuttavan noin puolet menetetyistä työpäivistä. Stressistä johtuvat poissaolot ovat yleensä pitempiä kuin muista syistä johtuvat poissaolot.

Akavan selvityksen mukaan kuormitusta kokeville koulutetuille työntekijöille kertyy vuodessa keskimäärin kymmenen sairauspäivää. Niillä, jotka eivät koe kiirettä ja työpaineita, sairauspäiviä oli puolet vähemmän.

Terveellinen työ – Stressi hallintaan yhteistyöllä

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuosien 20142015 Terveellinen työ -kampanjan teemana on työperäisen stressin ja muiden psykososiaalisten riskien hallinta.

Työperäisen stressin hallinnassa keskeistä on ennaltaehkäisy. Kun liialliseen kuormitukseen puututaan ajoissa, ongelmat eivät muodostu ylivoimaisiksi. Toimenpiteet voivat olla yksilöllisiä, koko työyhteisöön kohdistuvia tai molempia.

Psykososiaalisia riskejä on kaikilla työpaikoilla, mutta työnantajat ja työntekijät voivat yhdessä onnistua niiden ehkäisyssä ja hallinnassa.

Työperäinen stressi ei ole yksittäisen työntekijän vaan koko työyhteisön ongelma. Työperäinen stressi syntyy, kun työntekijältä vaaditaan enemmän kuin mihin hän pystyy.

Hyvä työympäristö

Tärkeimpiä hyvää psykososiaalista työympäristöä edistävät tekijöitä ovat:
Työntekijät on perehdytetty hyvin tehtäviinsä, ja heillä on riittävästi aikaa ja itsenäistä päätäntävaltaa.
Yksitoikkoisia työtehtäviä on mahdollisimman vähän tai ne on jaettu, ja työntekijöitä kannustetaan ottamaan itse vastuuta.
Työntekijät ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan, ja saavat säännöllisesti rakentavaa (myönteistä ja
korjaavaa) palautetta.
Työntekijät voivat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin.
Työtehtävien, palkkioiden ja uramahdollisuuksien jakautuminen on oikeudenmukaista.
Työympäristö on myönteinen ja kannustava, ja ruuhkahuippuina järjestetään kiireapua.
Vuorovaikutus on avointa molempiin suuntiin.
Työpaikalla on stressin, työpaikkakiusaamisen ja väkivallan ehkäisykeinoja; ongelmat käsitellään hienotunteisesti.
Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen onnistuu.

Raportti stressiä lieventävistä hyvistä käytännöistä ja lisäävistä psykososiaalisista riskeitä

Raportti Psychosocial risks in Europe: Prevalence and strategies for prevention kertoo eurooppalaisten työpaikkojen psykososiaalisista riskeista ja hyvistä käytännöistä niiden torjuntaan.

Euroopassa neljännes työntekijöistä kertoi tuntevansa itsensä stressaantuneeksi työssään koko ajan tai suurimman osan ajasta. Raportin mukaan yhtä moni sanoi työn vaikuttavan terveyteen kielteisesti.

Psykososiaaliset riskit lisäävät työperäistä stressiä. Niitä ovat esimerkiksi