Pienetkin muutokset aktiivisuudessa edistävät istumatyöläisen terveyttä

Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitoksella suoritetun tutkimuksen mukaan jo pienillä muutoksilla on mahdollista saavuttaa toimistotyöläisten lihasten passiivisuusajassa merkittäviä vähennyksiä. Tuloksilla voi olla merkitystä myös kuntoutujille.

Aktiivisuutta työpäivään ja perheaikaan

Jotta kaikki aktiivisuusvaatimukset eivät jäisi vain vapaa-ajalle, olisi tärkeää purkaa aktiivisuutta jo työpäivän aikana. Kuten koehenkilöillä tutkimuksen alussa, kahdeksan tunnin työpäivän aikana passiivista aikaa kertyy helposti lähes kuusi ja puoli tuntia.

Neuvonnan tuloksena koehenkilöiden passiivisuus laski yli puoli tuntia päivässä ja pitkien passiivisuusjaksojen kesto lyheni. Vaikka suurin osa muutoksista saavutettiin vapaa-ajalla, olivat myös työajan muutokset merkittäviä.

Useiden tutkimusten mukaan yli kahdeksan tunnin päivittäinen passiivisuus lisää mm. sydän- ja verisuonitautien, 2-tyypin diabeteksen sekä lihavuuden riskiä.

Tutkimuksessa mitattu muutos vaikuttaa positiivisesti veren insuliini- ja rasva-arvoihin, vaikka suosituimmat tavoitteet olivat hyvinkin pieniä, kuten hissin vaihtaminen rappusiin tai kahvin juominen seisten.

Vapaa-ajan keinot lisätä aktiivisuutta liittyivät perheen yhteiseen aikaan, kuten auton vaihtamiseen kauppa- tai päiväkotireissulla pyöräilyyn tai kävelemiseen.

Arkiliikunta vaikuttaa hyvinvointiin

Perheen arkiliikunta ja hyvinvointi -tutkimuksessa selvitettiin, miten yksinkertaisella neuvonnalla pystytään vaikuttamaan toimistotyöntekijöiden aktiivisuuteen niin työaikana, kuin perheen yhteiseen aktiivisuuteen vapaa-aikana.

Tutkimukseen osallistui 48 työntekijää, joille kiireinen arki asettaa haasteita aktiivisuudelle.
Tutkimuksen alussa puolet koehenkilöistä sai neuvontaa istumisen vähentämiseksi ja tauottamiseksi. Samalla he asettivat itselleen motivoivia tavoitteita.

Ennen ja jälkeen neuvonnan koehenkilöiden istumisaika ja aktiivisuus mitattiin pyöräilyshortseja muistuttavalla lihasaktiivisuusmittarilla.

Tutkimuksestamme tekee merkittävän erittäin tarkka mittausmenetelmä. Ensimmäistä kertaa pääsimme mittaamaan miten pienetkin muutokset vähentävät oleellisesti lihasten passiivista aikaa, toteaa väitöskirjatutkija Arto Pesola.

Tärkeintä neuvonnassa oli, että koehenkilöt asettivat itselleen sopivia tavoitteita, mitkä he kykenivät saavuttamaan myös kiireisen arjen keskellä.

Juuri tällä ryhmällä, johon kuuluu suuri joukko paljon istuvia suomalaisia, pienetkin aktiivisuudet päivän muihin toimiin yhdistettynä ovat keskeisessä roolissa terveyden ylläpitämisessä, Pesola painottaa.