Suomeksi
In English
På svenskaOmaishoitajien kuntoutusta pitäisi tehostaa
Tutkimuksen mukaan omaishoitajat kokivat saavansa useimmiten tukea perheeltään. Valtaosalla oli hyvä suhde avustettavaan.
Ansassa olemisen tunne yleistä
Avustamisen katsottiin kuitenkin vaikeuttavan ystävyyssuhteiden ylläpitoa ja aiheuttavan ansassa olemisen tunteen. Omaishoitajien elämäntilanne olikin huonointa sosiaalisessa mielessä.
Omaishoitajuuden kielteisillä vaikutuksilla oli yhteys omaishoitajan muita samanikäisiä huonompaan elämänlaatuun, saadun tuen laatuun, runsaaseen omaishoitoon käytettyyn aikaan, ja hoidettavan heikkoon liikuntakykyyn.
Tutkimuksen omaishoitajilla oli selvästi enemmän kielteisiä kokemuksia omaishoidon vaikutuksista omaan elämäänsä kuin Euroopassa keskimäärin. Lisäksi heidän elämänlaatunsa oli huonompi kuin samanikäisillä suomalaisilla. Omaishoitajien kuntoutus näyttikin hyvin perustellulta.
Kyselytutkimus Kelan omaishoitajista
Kansaneläkelaitos pyrkii tukemaan laitosmuotoisten kuntoutuskurssien avulla sellaisia omaishoitajia, joiden kyky omaishoitajana toimimiseen on sairauden tai muun syyn takia uhattuna.
Poikkileikkaustutkimuksessa kartoitettiin:
– Kelan kuntoutukseen osallistuneiden omaishoitajien elämänlaatua,
– omaishoitajuuden kielteisiä ja myönteisiä merkityksiä sekä
– omaishoitajana saatua tuen laatua.
Tutkimuksessa oli mukana 118 omaishoitajaa. Heidän keski-ikänsä oli 71 vuotta. Heistä lähes 90 prosentilla oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus.
Lähde
Juntunen K, Era P ja Salminen A-L: Kuntoutuskursseille osallistuneiden omaishoitajien elämänlaatu ja kokemukset omaishoidosta. Gerontologia 2013: 27(1), 2-12.
Tutustu Gerontologia-lehteen »
Lehti on saatavissa Kuntoutusalan kirjastosta »
