Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

MS-taudin kuntoutus Kelassa

MS-tauti on hajapesäkkeinen keskushermoston sairaus. Siihen sairastutaan yleensä 20-40 vuoden iässä, mutta Kelan kuntoutusta saavat eniten 45-65-vuotiaat, naiset useimmin kuin miehet. MS-taudin sairastumisikään ja taudin kulkuun nähden viive työkyvyn ylläpitävään kuntoutukseen on liian suuri.

Kelan kustantama MS-tautia sairastavien kuntoutus näyttää painottuvan työkyvyttömien, vaikeavammaisten henkilöiden kuntoutuksen järjestämiseen lähinnä fysioterapian ja laitoskuntoutusjaksojen muodossa.
Kuntoutushakemuksessa kuntoutujista oli töissä 15 % ja pari vuotta myöhemmin vain 5%. Kelan järjestämään kuntoutukseen hakeudutaankin tavallisesti vasta sitten, kun työkyky ja -tilanne ovat selkeästi huonontuneet ja henkilö täyttää vaikeavammaisen kuntoutukseen oikeuttavat kriteerit.

MS-taudin aiheuttama keskushermostovaurio vaikuttaa laaja-alaisesti henkilön toimintakykyyn, mutta toimintaterapiaa, puheterapiaa, psykoterapiaa tai neuropsykologista tai ammatillista kuntoutusta myönnettiin harvoin.

Kuntoutuksen lakiperusteena oli useimmiten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus (81 %). Vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta sai vain noin 2 % kuntoutujista. Selvästi yleisin Kelan kustantama kuntoutuksen muoto oli fysioterapia (75 %), mutta lähes puolet kuntoutujista oli osallistunut myös laitoskuntoutusjaksoon.

Tutkimuksessa kuvattiin MS-diagnoosin perusteella Kelan järjestämää kuntoutusta saaneita henkilöitä ja heidän saamiaan etuuksia. Rekisteriaineistoon valittiin ne henkilöt (n=1781), jotka saivat vuonna 2002 Kelan kustantamaa kuntoutusta ja joiden kuntoutushakemuksen ensisijaisena diagnoosina oli MS-tauti.

Lähde: Halonen J-K, Aaltonen T, Lind J, Autti-Rämö I & Tienari P: Kelan järjestämä kuntoutus MS-tautia sairastavalle. Kuntoutus-lehti 1/2012, 21-28.

Tutustu Kuntoutuslehteen »

Kuntoutus-lehti on saatavissa Kuntoutusalan kirjastosta »


Sisältö päivitetty 02.06.2017

Kommentoi artikkelia