Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Miten sosiaalityöntekijän toimijuus näkyi kohtaamisessa iäkkään kuntoutujan kanssa?

Etnografisella tyylilllä tehdyn tapaustutkimusken kohteena olivat sosiaalityöntekijän tekemät iäkkäiden kuntoutujien alkuhaastattelut eräässä eteläsuomalaisessa kuntoutuslaitoksessa, kahdella eri ikääntyneille tarkoitetulla kuntoutuskurssilla.

Sosiaalityöntekijän toimijuus näkyi erilaisina haastattelutyyleinä:narratiivisena, kartoittavana ja lomakkeeseen nojautuvana. Sosiaalityöntekijän puheaktiivisuus vaihteli, mutta pyrkimyksenä oli antaa kuntoutujien puhua. Sosiaalityöntekijä hyödynsi kuntoutujien haastattelutilanteissa neljää erityyppistä ammattitietoutta: objektitietoutta, menettelytapatietoutta, asiakastietoutta ja metatietoutta. Sosiaalityöntekijän toimijuutta ja toimijuuden tilaa rajasivat kuntoutuslaitoksen työkäytännöt : liian monta alkuhaastatelua ensimmäisenä kuntoutuspäivänä ja vain 30 minuuttia haastatteluaikaa kuntoutujaa kohti. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että sosiaalityöntekijä ei ennen haastattelua ehtinyt katsoa kuntoutuslähetteitä ja kirjasi vain harvoin haastattelujen perusteella sosiaalityöntekijän lausunnon osaksi kirjallista kuntoutusarviota.

Tutkimushavainnoista ja institutionaalisista käytännöistä puhuminen kuntoutuslaitoksessa edistivät joidenkin toimintakäytäntöjen muuttamista. Sosiaalityöntekijä tapasi yhden päivän aikana kymmenen kuntoutujan sijaan viisi kuntoutujaa päivässä. Myös tapaamisaikaa pidennettiin aiemmasta 30 minuutista 45-60 minuuttiin. Sosiaalityöntekijä alkoi myös tehdä kirjallisia muistiinpanoja ja lausunnot kaikista kuntoutujien haastatteluista.

Krokfors Y. Miten sosiaalityöntekijän toimijuus näkyi kohtaamisessa iäkkään kuntoutujan kanssa? Gerontologia 3/2010, 249- 260. 

Gerontologia-lehden sivulle »

Lehti on saatavilla Kuntoutusalan kirjasto ja tietopalvelussa »


Sisältö päivitetty 26.05.2017

Kommentoi artikkelia