Suomeksi
In English
På svenskaMiten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä?
Aki Vuokko, Pirjo Juvonen-Posti ja Ari Kaukiainen kirjoittavat Lääkärilehden katsauksessa (48/2011) lääkärin tekemästä työttömän toimintakyvyn arvioinnista.
Työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työssä olevat, sairauksien hoito- ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä terveystarkastukset nuorille ja työikäisille työttömille. Toiminta- ja työkyvyn mittaamisen tarkoituksena on arvioida hoidon ja kuntoutuksen tarve.
Toiminta- ja työkykyä tulee arvioida jo työntekijän irtisanomisaikana tai viimeistään työttömyyden alkutilanteessa, jotta tuetaan nopeaa työllistymistä ja estetään työttömyyden pitkittyminen. Toimintatapasuositus keskittyy työttömyyden alkuvaiheen toiminta- ja työkyvyn arviointiin ja sisältää yksittäisiä arviointimenetelmiä. Tavoitteena on vajaakuntoisuussyistä johtuvan työttömyyden pitkittymisen estäminen.
Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin tarkoituksena on hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu.
Toimintakykyajattelu kuuluu jokaiseen vastaanottotilanteeseen. Jäljellä olevan toiminta- ja työkyvyn arvioinnin ajatuksena on ” työttömän Fit Note”, jossa siirrytään menetetyn arvioinnista jäljellä olevien vahvuuksien kartoittamiseen ja työkykyä ja työllistymistä edistävien toimien suunnitteluun ja toimeenpanoon. Nuorten ja osatyökykyisten tilanne on erityisen ajankohtainen.
Toiminta- ja työkyvyn määritelmät riippuvat asiayhteydestä.
Toimintakykyon tasapainotila omien kykyjen ja tavoitteiden sekä elin- ja toimintaympäristön kanssa. Toiminta- ja työkykyä heikentävät tekijät ovat sosiaalisia, kuten osaaminen, motivaatio ja taidot, tai terveyteen liittyviä. Arvioinnin ja mittaamisen näkökulmasta kyse on siitä, miten selviydytään päivittäiseen elämään liittyvistä vaatimuksista.
Työkyky nähdään toimintakyvyn ja työn vaatimusten tasapainoksi tai kyvyksi selviytyä tehtävistä tietyssä työssä ja työympäristössä. Työttömän työkyvyn arviointia vaikeuttaa puuttuva työ, johon toimintakykyä suhteutetaan. Työ ja työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat. Työllistymistä suhteuttaessa vain aiempaan työhön voi arvio todellisista mahdollisuuksista työllistyä jäädä puutteelliseksi.
Työkyvyttömyyden ja menetetyn työkyvyn sijaan voidaan korostaa jäljellä olevaa työkykyä. Osatyökyvyn käsite tuo esille mahdollisuuksia työhön paluuseen ja työssä pysymiseen.
Työttömien terveystarkastuksia ja toimintakyvyn arviota tulee tehdä myös pitkäaikaistyöttömille. Tällöin selvitykset ja jatkotoimet voivat edellyttää intensiivisempää palveluohjausta ja verkostotyötä. Pitkittyvässä työttömyydessä terveydelliset riskit lisääntyvät, sairauksien hoito ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta ja riski syrjäytyä kasvaa.
V uokko A, Juvonen-Posti P ja Kaukiainen A: Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä? Yleiskatsaus. Lääkärilehti 48/2011 (66), s. 3659 3666.
