Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Mitä uutta kuulonkuntoutuksessa?

Uutta kuulonkuntoutuksessa

Kuulonkuntoutuksen saatavuus on merkittävästi parantunut hoitotakuulain myötä. Kuulokojeteknologian kehitys on parantanut niin sylivauvojen kuin vanhustenkin kuntoutusmahdollisuuksia. Suurten ikäluokkien vanhetessa entistä useampi käyttää kuulokojetta.

Monet kuulokojeen käyttöön liittyvät ongelmat voi ratkaista asiaan perehtynyt yleislääkäri tai sairaanhoitaja. Kuulokojeesta on hyötyä, jos henkilöllä on kuulovika, joka vaikeuttaa kommunikaatiota, työtä tai opiskelua, ja hän on motivoitunut kojeen käyttöön. Huonokuuloinen saattaa tarvita kuulokojeen lisäksi muitakin apuvälineitä, kuten entistä kuuluvamman ovikellon ja vahvistinpuhelimen, ja vaikeasti huonokuuloinen järjestelmän, jossa on palohälytin sekä ovikellon ja puhelimen soiton ilmaisin.

Salonen J, Kronlund L & Kentala E: Mitä uutta kuulonkuntoutuksessa? Duodecim 2011/127: 835-842.

Keskustelu huonokuuloisen kanssa

Huonokuuloisuus aiheuttaa keskusteluongelmia, joiden ehkäisemiseen tai ratkomiseen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Huonokuuloisen henkilön kanssa keskustellessa pyritään viestinnän selkeyteen. Ohjeet soveltuvat muihinkin keskustelutilanteisiin, joissa henkilön havainnointikyvyssä on puutteita. Ympäristön rauhallisuus, omien kasvojen näkyvyys, katseyhteys ja selkeä puhe ovat keskeisiä. Muita hyödyllisiä keskustelun keinoja on puheen jaottelu, eleiden ja ilmeiden korostaminen ja puhekommunikoinnin estyessä kirjoittaminen.

Pajo K & Kentala E: Keskustelu huonokuuloisen kanssa. Duodecim 2011/127: 843-847.

Lasten kuulonkuntoutuksen polku

Kuulonkuntoutuksen tarkoituksena on turvata kuulovikaiselle mahdollisimman normaali puheen ja kielen kehitys. Kuulovian varhainen toteaminen vähentää kehitykselle aiheutuvaa haittaa. Epäily kuuloviasta syntyy nykyisin vaikeiden kuulovikojen osalta kuuloseulonnassa, joka tehdään heti syntymän jälkeen kaikille vastasyntyneille. Lopulliseen diagnoosiin päästään useilla tutkimuskäynneillä, joissa yhdistetään kliinisiä tutkimuksia ja sähköisiä kuulovasteiden tutkimuksia.
     Lapselle voidaan asentaa sisäkorvaistute, ellei tavanomainen kuulokojekuntoutus takaa varmasti puheen kehitykselle riittävää kuuloa. Nykyisin pyritään saamaan toiminnallinen kuulo molempiin korviin, joten istutekin voidaan asentaa molemmille puolille. Vaikeat kuuloviat tulisi diagnosoida ennen kolmen kuukauden ikää, ja kuntoutus pitäisi aloittaa ennen puolen vuoden ikää ja asentaa sisäkorvaistute vuoden iässä.
     Kuulovikaiset lapset käyvät säännöllisesti seurannassa hoitavassa yksikössä. Yleisin käyntiväli kouluikään saakka on puoli vuotta. Kuntoutukseen osallistuu moniammatillinen työryhmä. Tekniset apuvälineet eivät tee kuulovikaisesta normaalikuuloista. Kuntoutus kestää koko lapsuuden ajan. Hyvä yhteistyö kuntouttajien, perheen, koulun ja lapsen muun ympäristön kanssa on onnistuneen kuntoutuksen edellytys.

Hyvärinen A, Dietz A & Lörppönen H: Lasten kuulonkuntoutuksen polku. Duodecim 2011/127: 819-825. 

Tutustu Duodecim-lehteen

Lehti on saatavissa Kuntoutusalan kirjasto- ja tietopalvelussa



Sisältö päivitetty 24.05.2011