Suomeksi
In English
På svenskaMielenterveyskuntoutus asiakassuunnitelmissa
Tutkija Kirsi Günther Tampereen yliopistolta tarkastelee mielenterveyskuntoutuksessa kirjattuja asiakassuunnitelmia tuoreessa Janus-lehdessä ilmestyneessä artikkelissaan. Miltä näyttää asiakassuunnitelmiin kirjattu auttamistyön arki? Millaisen kuvan suunnitelmat antavat tukiasumisyhteisössä tehtävästä mielenterveyskuntoutuksesta? sosiaalityön tutkija kysyy.
Usko suunnitelmiin kasvussa
Kasvanut usko suunnitelmiin ja tavoitteellisuuteen on johtanut siihen, että auttamistyössä asiakassuunnitelmia kirjataan aiempaa enemmän. Myös lain mukaan asiakkaalle on laadittava suunnitelma ja sen toteutumista on seurattava ja arvioitava määräajoin.
Suunnitelmilla on tärkeä rooli vahvistettaessa käsitystä kuntoutustyön suunnitelmallisuudesta, tarpeellisuudesta ja tehokkuudesta. Asiakastietojen kirjaaminen onkin tutkijan mukaan merkityksellistä. Se suuntaa katseen tekstivälitteiseen asiakastyöhön ja sen suunnitteluun. Ei ole samantekevää, millaisten lomakepohjien varassa auttamistyötä tehdään ja miten tietoja asiakkaasta kirjataan, Günther korostaa.
Kolme ammatillista kehystä
Günther löytää suunnitelmista kolme ammatillista kehystä: sairaanhoidollisen, arvioinnin ja kontrollin sekä avun ja tuen kehykset. Nämä kaikki ovat yhtä aikaa läsnä tukiasumisyhteisön kuntoutustyössä ja ne kuvaavat kuntoutustyön eri puolia.
Sairaanhoidollisen kehyksen taustalla on ajatus sairaasta kuntoutujasta ja hänen hoitamisestaan. Kehyksellä on kaksi toiminnallista ulottuvuutta: hoiva ja lääkehoito, vaikka tukiasumisyhteisön työntekijät eivät vastaa kuntoutujan lääkkeistä.
Arvioinnin ja kontrollin kehys pohjautuu oletukseen kuntoutujan ongelmista, tavoitteeseen tilanteen muuttamisesta paremmaksi ja ajatukseen uudelleen arvioinnin tärkeydestä. Kuntoutujan edistymistä arvioitiin ja kontrolloitiin.
Avun ja tuen kehyksessä työntekijät kirjoittavat yksityiskohtaisesti kuntoutujan arjessa selviytymisestä ja millaista tukea hän tarvitsisi kuntoutuakseen. Tuki oli sekä konkreettista että psykososiaalista.
Vaikka työntekijät ovat kirjanneet suunnitelmiin kuntoutujan äänen, tuottavat sanavalinnat rajoittuneen kuvan asiakkaan kuulemisesta. Syntyy kuva, että ne on kirjoitettu todisteeksi tehdystä työstä, eivät niinkään arkisen kuntoutuksen apuvälineiksi. Suunnitelmien katse ei ole niinkään tulevaisuudessa vaan pikemminkin hänen menneisyydessään ja tulevaisuudessaan, kirjoittaja huomauttaa.
Aineistona asiakassuunnitelmat
Tutkimusaineisto koostui 36 asiakassuunnitelmasta, joita oli kahta tyyppiä: kuntoutussuunnitelmia (26) sekä palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia (10). Kuntoutussuunnitelmassa kysymykset on suunnattu pääsääntöisesti kuntoutujalle, kun taas palvelu- ja kuntoutussuunnitelmissa ei.
Günther luki asiakassuunnitelmia tekstianalyyttisten käsitteiden valossa ja käytti aineiston erittelyssä Ervin Goffmanin kehyksen käsitettä. Asiakassuunnitelmien kieltä tutkimalla tutkija tavoittaa yhteisön ammatillista kulttuuria.
Lähde: Kirsi Günther. Kirjatut ammatilliset kehykset. Mielenterveyskuntoutus asiakassuunnitelmien kuvaamana. Janus-lehti, Vol. 20 (1), 2012, s. 15-31.
Tutustu Janus-lehteen >>
Janus-lehti on saatavissa Kuntoutusalan kirjastosta >>
