Suomeksi
In English
På svenskaMansikkapaikat ja mielenterveys
Ihmiset pyrkivät tietoisesti tai tiedostamattaan säätelemään mielentilaansa valitsemalla itselleen sopivia ja mieluisia ympäristöjä ja välttelemään sopimattomia.
Mielipaikoissa koetaan elpymistä. Sillä tarkoitetaan lumoutumista, arjesta irtautumista, johdonmukaisuuden ja itselle sopivuuden tuntemuksia. Elpyminen on myös kokumuksia rauhoittumisesta ja rentoutumisesta, valppauden ja keskittymiskyvyn lisääntymisestä, arkihuolten unohtumisesta ja ajatusten selkiytymisestä.
Elpymiskokemukset olivat todennäköisimpiä luontomielipaikoissa. Vähiten todennäköisiä ne olivat kaupunkimielipaikoissa.
Oman kodin lähistöllä sijaitsevassa mielipaikassa elpyminen oli todennäköisempää heikoimmin koulutetuilla ja toimeentulevilla, pienissä asunnoissa ja kaupungin keskustoissa asuvilla. Kaupunkien julkisen ympäristön käytöstä saatavat kokemukset ovatkin kaikkein tärkeimpiä muita heikommassa asemassa oleville väestöryhmille. Tämä on huomattava seikka terveyden tasa-arvon kannalta. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että kuolleisuuserot ovat eri tuloluokkien välillä pienimmät niillä alueilla, joissa on eniten viheralueita.
Mervi Virtasen ja Kalevi Korpelan tutkimuksen aineisto koostui helsinkiläisten ja tamperelaisten postikyselyvastauksista. Yhteensä 1 273 henkilöä vastasi. Vastausprosentti oli 43 prosenttia. Tutkimus julkaistiin Psykologia-lehdessä.
Virtanen M ja Korpela K: Elämäntilannetekijöiden yhteys mielipaikassa koettuihin elpymistuntemuksiin. Psykologia 47 (2), 2012: 103-115.
Lehti on saatavissa Kuntoutusalan kirjastosta »
