Suomeksi
In English
På svenskaMaahanmuuttajille kantaväestöä vähemmän Kelan kuntoutusta
Suomessa asuvat vieraskieliset työikäiset hakeutuvat Kelan kuntoutuspalveluihin harvemmin kuin suomen- ja ruotsinkieliset. Lisäksi heille myönnetään erityisesti ammatillista kuntoutusta vähemmän kuin kantaväestölle. Näin kirjoittavat Kristiina Härkäpää, Mirkka Vuorento, Ulla Buchert ja Tuula Lehikoinen Kuntoutus-lehdessä.
Mahanmuuttajien matalammat myöntöprosentit näkyivät sekä lakiperusteittain että yksittäisten kuntoutustoimenpiteiden osalta.
Myöntävät päätökset olivat vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä vieraskielisillä hakijoilla kantaväestöä matalammat työkokeilussa ja työhönvalmennuksessa sekä kuntoutustutkimuksessa ja kuntoutustarvearvioinnissa.
Todennäköisyys myönteiseen kuntoutuspäätökseen oli suurempi suomen- ja ruotsinkielisillä, miehillä, työllisillä ja mielenterveyden tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella kuntoutusta hakeneilla.
Tuloksia tulkittiin kuntoutuspalveluihin pääsemisen ja portinvartijuuden näkökulmasta. Sekä epäviralliset että epäviralliset portinvartijat vaikuttavat päätöksentekoon, kuten yksilö itse, lähiyhteisö, tieto kuntoutuspalveluista, terveyskeskuslääkäri, Kelan asiantuntijalääkäri ja Kelan etuuskäsittelijä.
Neljän tutkijan tieteellinen artikkeli Maahanmuuttajat Kelan kuntoutuspalveluissa tarkasteli kantaväestön ja maahanmuuttajien kuntoutukseen hakeutumista sekä myönnettyjä kuntoutuspalveluita. Tutkimusaineistona olivat Kelan kuntoutusta koskevat hakemukset vuosilta 20072009, kaikkiaan 173 360 henkilöä, joista 1,5 prosenttia oli vieraskielisiä.
Lähde: Härkäpää K, Vuorento M, Buchert U ja Lehikoinen T: Maahanmuuttajat Kelan kuntoutuspalveluissa. Kuntoutus 2/2012, 13-29.
Lue lisää Kuntoutus-lehdestä »
Lehti on saatavissa Kuntoutusalan kirjastosta »
