Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Lukiolaiset uupuvat – Nuoret tarvitsevat tukea ja innostusta

Uusi pitkittäistutkimus osoittaa, että koulu-uupumus lisääntyy ja kouluinto laskee peruskoulun lopusta lukion loppuun.

Nuoret eivät ole tietenkään samanlaisia, vaan heidän joukostaan on löydettävissä erilaisia koulu-uupumuspolkuja. Tutkimuksessa on seurattu yli tuhatta nuorta kymmenen vuoden ajan. Tulosten mukaan suurin osa nuorista, noin 60 prosenttia ei ollut uupuneita. Kolmasosalla nuorista uupumus lisääntyi ja pienellä ryhmällä laski (8 %) toiselle asteelle siirryttäessä. 

Enemmän tukea nuorille

Tärkeä tulos on, että siirryttäessä ylemmälle kouluasteelle polut muuttuivat. Toiselle asteelle siirtyminen saattaa vaikuttaa suuresti nuoren tulevaisuuteen. Suomessa tämän vaiheen aikana nuoret tarvitsevat enemmän tukea. Näin voidaan ennalta ehkäistä syrjäytymiskierre, joka voi alkaa haasteellisesta toisen asteen siirtymästä. 

– Valitettavan moni nuori kokee, ettei hän mene toiveikkaana ja optimistisena aamulla kouluun eikä tunne oloaan koulussa päteväksi ja motivoituneeksi. Suomessa pitää synnyttää hyvinvointia, jotta nuoret menevät innokkaana kouluun ja kokevat oppimisen iloa, professori Katariina Salmela-Aro painottaa. 

Uupumus lisääntyy lukion lopussa

Tulokset osoittavat edelleen, että suurimmalla osalla lukiolaisista uupumus lisääntyy kohti lukion loppua. Tämä on hälyttävää, koska uupumus ennustaa masennusta. Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa, mutta suomalainen koulu näyttää lannistavan oppilaat.

Erityisesti vaatimusten ja resurssien epäsuhta voi uuvuttaa heidät. Sisukkuus voi kuitenkin toimia puskurina, joka kantaa eteenpäin. Oppilaiden tulee kokea, että he pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan. Oppilaat pitää ottaa mukaan koulun kulttuurin kehittämiseen.

– Uusi motivaatiotiede (new science of motivation) korostaa, että on tärkeää luoda nuorille haasteita, joihin he saavat tukea ja joissa he voivat kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Tämä kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Suomella ei ole varaa menettää näitä tulevaisuuden toivoja, Salmela-Aro muistuttaa.

Lähteet

Salmela-Aro, Katariina Upadyaya, Katja (2014) Developmental trajectories of school burnout: Evidence from two longitudinal studies. Learning and Individual Differences. Learning and Individual Differences. Volume 36, December 2014, Pages 60–68.

Wang, M.-T, Chow, A., Hofkens, K. & Salmela-Aro, K. (in press). The Trajectories of Student Emotional Engagement and School Burnout with Academic and Psychological Development: Findings from Finnish Adolescents. Learning and Instruction.


Sisältö päivitetty 08.12.2014

Kommentoi artikkelia