Suomeksi
In English
På svenskaKuolleisuuserot kasvoivat rajusti
Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on pitkään kuulunut suomalaisen terveyspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Siitä huolimatta ovat sosioekonomiset erot elinajanodotteessa kasvaneet 2000-luvulle saakka. Kuolleisuuden kehitystä eri tuloluokissa ei ole Suomessa aiemmin tutkittu.
Lasse Tarkiaisen, Pekka Martikaisen, Mikko Laaksosen ja Tapani Valkosen tutkimuksessa tarkastellaan tuloluokkien ja sosiaaliryhmien elinajanodotteen muutoksia vuodesta 1988 vuoteen 2007 ja analysoidaan muutosta kuolemansyittäin ja ikäluokittain.
Menetelmä
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen väestörekisteriaineistoihin ja kattaa 80 prosenttia Suomessa vuosina 1988-2007 kuolleista henkilöistä. 35-vuotiaiden elinajanodotteet on laskettu vuosittain kummallekin sukupuolelle tuloviidenneksittäin ja sosiaaliryhmittäin. Tulomuuttujana käytettiin asuntokunnan kokoon suhteutettuja verotettavia tuloja. Elinajanodotteen muutokset ylimmässä ja alimmassa tuloviidenneksessä on ryhmitelty ikäluokan ja kuolemansyyn mukaan.
Tulokset
Ero 35-vuotiaiden elinajanodotteessa ylimmän ja alimman tuloluokan välillä kasvoi vuosina 1988-2007. Miehillä ero kasvoi 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen. Naisilla vastaava kasvu oli 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen.
Elinajanodote kasvoi selvästi kaikissa muissa kuin alimmassa tuloviidenneksessä, jossa se pysähtyi 1990-luvun alkupuolella.
Ammattiin perustuvien sosiaaliryhmien väliset erot elinajanodotteessa eivät kasvaneet läheskään niin paljon kuin tuloluokkiin perustuvat erot eikä kasvu pysähtynyt työntekijöiden ryhmässä.
Työikäisten alkoholiperäisen kuolleisuuden kasvu lyhensi sekä naisten että miesten elinajanodotetta alimmassa tuloviidenneksessä. Tuloluokittaisten elinajanodote-erojen kasvamiseen vaikuttivat lisäksi naisilla syöpätaudit ja miehillä iskeemiset sydänsairaudet.
Päätelmät
Tuloluokkien mukaan tarkasteltu elinajanodotteen kehitys antaa negatiivisemman kuvan kuolleisuuserojen kasvusta kuin muut sosioekonomisen aseman indikaattorit. Tämä koskee erityisesti alinta tuloviidennestä. Jos terveyserojen seurannassa kiinnitetään huomiota ainoastaan koulutusryhmiin tai ammattiin perustuvaan sosiaaliryhmään, jää taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien huono kehitys huomiotta. Terveyserojen kaventamiseen tähtäävissä ohjelmissa tulisi erityisesti painottaa alkoholiin liittyvien kuolemien, syöpätautien ja miesten iskeemisten sydänsairauksien ehkäisyä.
Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M ja Valkonen T: Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988-2007. Suomen Lääkärilehti 48/2011 (66):
s. 3651 3657.
