Suomeksi
In English
På svenskaKipukuntoutuksen varhentaminen parantaa tuloksia
Hankkeeseen liitetyn tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia verkostoituneen kuntoutusmallin vaikuttavuutta ja verrata sitä aikaisemmin toteutettuun malliin. Tutkimuksessa oli 191 kuntoutujaa, joista 98 oli vanhassa kaksijakoisessa ja 93 uudessa kolmijakoisessa verkostomallisessa kipukuntoutuksessa. Vanhassa kuntoutusmallissa naisia oli 59% ja uudessa 65%. Kuntoutujien keski-ikä vanhassa mallissa oli 45 ja uudessa 44 vuotta. Tulosmittareina käytettiin 15D-elämänlaatumittaria, Oswestry-kipuhaittakyselyä, Beckin depressioasteikkoa (BDI), Beckin ahdistuneisuuskyselyä (BAI), TAS-20-aleksitymiakyselyä, liikkumisen pelkoa kuvaavaa TSK-kyselyä sekä liikuntakyselyä ja kävelytestejä.
Masennusdiagnoosi lähetteessä sekä alkutilanteen masennus ennustivat molemmat myönteistä elämänlaatumuutosta tilastollisesti merkitsevästi. Uuden kuntoutusmallin kuntoutujien masennus lievittyi merkitsevästi. Kipukuntoutujien alkuvaiheen ahdistuksen voimakkuus ennusti elämänlaadun osalta huonoa kuntoutustulosta. Kuuden ja 12 kuukauden seurannassa ryhmien ahdistuspisteiden keskiarvot olivat tilastollisesti merkitsevästi pienempiä uuden mallin ryhmässä. Uuden kuntoutusmallin ryhmässä liikkumisen pelko väheni merkitsevästi 12 kuukauden seurannassa. Molemmissa ryhmissä kuntoutujien liikunta lisääntyi merkitsevästi ja viiden minuutin kävelytestitulos parani.
Pitkittyneeseen kipuun liittyy usein masennus, jonka hoitaminen ja johon puuttuminen johtaa myönteiseen tulokseen. Moniammatillinen kipukuntoutus todennäköisesti vaikuttaa masennukseen moniulotteisena terapeuttisena interventioketjuna. Kipupotilaiden ahdistuksen seulonta ja kipuun liittyvän ahdistuksen tehostettu hoito on tarpeellista. Liikkumisen pelkoa vähensivät todennäköisimmin kuntoutujien asenteisiin vaikuttaminen, tieto, vertaistuki ja eri liikuntamuotojen kokeilu. Kipupotilaiden elämänlaadun mittarina 15D ei vaikuta herkältä.
Pohjolainen T., Orenius T., Hurri H. ja Haanpää M. Kipukuntoutuksen varhentaminen parantaa tuloksia. Suomen lääkärilehti 2010 (65):17, 1535- 1544.
Tutustu artikkeliin Suomen lääkärilehden sivuilla »
Lehti on saatavissa Kuntoutusalan kirjastosta ja tietopalvelusta »
