Suomeksi
In English
På svenskaHeikko kuulo ja huono näkö sitovat ikäihmisen kotiin
Näön ja kuulon ongelmat vähentävät iäkkäiden aktiivista osallistumista ja harrastuksia sekä vaikeuttavat sosiaalisissa tilanteissa toimimista. Kuitenkin sosiaaliset suhteet ja tilanteet ovat tärkeitä ikäihmisten hyvälle elämänlaadulle.
Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Tuija Mikkola ja yliopistonlehtori Anne Viljanen ovat tutkineet kotonaan asuvien ikäihmisten aistitoimintojen heikkenemistä kahdessa laajassa tutkimuksessa.
Aistitoimintojen heikkeneminen on yleistä iäkkäillä henkilöillä ja vaikeudet yleistyvät huomattavasti kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä. Noin joka kolmannella yli 50-vuotiaalla eurooppalaisella havaittiin joko kuulon, näön tai molempien aistien heikentymistä. Vanhemmissa ikäryhmissä aistiongelmat ovat vielä huomattavasti yleisempiä, Anne Viljanen toteaa.
Havaitsimme, että kuulovaikeuksista kärsivät ikäihmiset osallistuvat ryhmätoimintoihin ja tapaavat ystäviään hyväkuuloisia harvemmin, Tuija Mikkola kertoo. Erityisesti ryhmätoiminta on heille haastavaa, sillä meluisassa ympäristössä kommunikointi usean ihmisen kanssa tuottaa heille usein paljon vaikeuksia. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että kuulovaikeuksista kärsivät henkilöt kokivat mahdollisuutensa elää elämäänsä haluamallaan tavalla heikommiksi kuin hyväkuuloiset.
Tutkimuksessamme arvioitiin kuulo- ja näköongelmien yleisyyttä ja sitä, ovatko nämä aistitoimintojen heikkenemiset yhteydessä sosiaaliseen aktiivisuuteen.
Näkö- ja kuulo-ongelmaiset olivat sosiaalisesti vähemmän aktiivisia kuin ne, jotka eivät kärsineet aistitoimintojen vajavuuksista.
Erityisen haastavassa tilanteessa olivat ne, joilla oli sekä näkö- että kuulo-ongelmia, Anne Viljanen kuvailee.
Kuntouttavat toimet tärkeitä
Anne Viljanen ja Tuija Mikkola toteavat, että iäkkäiden henkilöiden aistitoimintojen heikkenemistä ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat toimet ovat tärkeitä pyrittäessä tukemaan iäkkäiden aktiivista sosiaalista elämää.
Yhden aistin heikentynyttä toimintaa on jossain määrin mahdollista kompensoida toisen aistin avulla, esimerkiksi kuulo-ongelmainen tukeutuu keskustelutilanteessa tavanomaista enemmän näköaistiin. Siksi onkin tärkeää keskustella heikkokuuloisen henkilön kanssa kasvotusten, jotta huulioluku mahdollistuu.
Yhtäaikainen kuulon ja näön heikkeneminen vaatii myös hoito- ja kuntoutushenkilöstöltä erityistä osaamista, sekä eri erikoisalojen kiinteää yhteistyötä.
Kansainvälinen hanke kuulosta, muistista ja hyvinvoinnista
Tutkimukset on toteutettu Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteisessä Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimukset ovat osa kansainvälistä Kuulo, muisti ja hyvinvointi -hanketta. Tutkimuksia rahoitti Suomen Akatemia.
Tuija Mikkolan tutkimus on osa laajempaa LISPE (Life-Space Mobility in Old Age) -tutkimusta, johon on haastateltu yhteensä 848:aa, iältään 7590-vuotiasta, kotonaan asuvaa henkilöä Jyväskylän alueelta. Tutkittavista lähes puolet raportoi kärsivänsä hieman, ja joka kymmenes kärsivänsä huomattavasti kuulovaikeuksista keskustellessaan toisen henkilön kanssa ympäristössä, jossa on taustamelua.
Anne Viljasen tutkimus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Tanskan yliopiston tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusaineisto SHARE (Survey of Health, Aging and Retirement in Europe) on koottu 11:sta Euroopan maasta. Siihen osallistui yli 27 tuhatta yli 50-vuotiasta henkilöä niin Pohjoismaista, Keski-Euroopasta ja Välimeren maista. Tutkimukseen ei osallistunut suomalaisia.
Tutkimustulokset on julkaistu alan kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä.
Lue lisää
Mikkola TM, Portegijs E, Rantakokko M, Gagné J-P, Rantanen T, Viljanen A. Association of self-reported hearing difficulty to objective and perceived participation outside the home in older community-dwelling adults. Journal of Aging and Health. In Press.
