Suoraan sisältöön (paina enter-painiketta)

Asiakaslähtöisyys ja kuntoutus

Kristiina Härkäpää, Aila Järvikoski ja Raija Gould soveltavat työeläkekuntoutusta koskevassa artikkelissaan John Kosciulekin ” kuluttajajohtoisuuden” käsitettä, joka vastaa pitkälti Suomessa yleisesti käytettyä kuntoutuksen asiakaslähtöisyyden käsitettä. Sen mukaan kuntoutujan mahdollisuus saada tietoa, tehdä valintoja, kontrolloida palvelujen toteutusta ja mahdollisuus osallistua kuntoutuksen suunnitteluun ovat ammatillisen kuntoutuksen tulosten kannalta olennaisia. Asiakaslähtöisyydellä on Kosciulekin vuoden 2005 tulosten mukaan yhteys sekä sosiaaliseen integraatioon (mukaan lukien työ) että valtaistumiseen ja elämänlaatuun.

Artikkeli perustuu työeläkekuntoutuksen toimivuustutkimuksen lomakekyselyn laadullisiin ja määrällisiin vastauksiin. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 839 henkilöä (67 % vastasi). Tarkastelun kohteena olivat ne ongelmat tai esteet, joita vastaajat olivat kokeneet kuntoutusprosessin eri vaiheissa ja millaista tietoa, ohjausta tai tukea olisi tarvittu, mutta ei saatu.

Osa asiakkaista koki selvästi, että he eivät saaneet riittävää tukea ja neuvontaa prosessin aikana tai että asiat eivät edenneet, elleivät he itse jatkuvasti huolehtineet. Jos riittävä ohjaus ja neuvonta puuttuvat, eivät valinnatkaan ole tietoon perustuvia. Valtaosa kuntoutujista katsoi kuntoutuksen käynnistyneen kohdallaan liian myöhään. Syinä tähän pidettiin mm. kuntoutusta ja työkykyasioita koskevan tiedon puutetta työpaikoilla ja työterveydenhuollon nuivaa suhtautumista kuntoutuksen käynnistämiseen.

Valtaosa koki itse osallistuneensa merkittävästi kuntoutussuunnitelmansa laatimiseen. Toisaalta alle puolet suoraan työstä tulevista kuntoutujista katsoi työterveydenhuollon osallistuneen merkittävällä panoksella kuntoutussuunnitelman tekoon. Esimies ja työpaikka olivat useimmiten sivussa kuntoutussuunnitelman teosta. Tukea kuntoutussuunnitelman tekoon ei näytetty edes odotettavan työpaikalta. Vain pienehkö osa kuntoutuksessa olleista koki saaneensa työpaikalta tukea kuntoutusprosessin aikana. Kuitenkin aiemmat tutkimustulokset viittaavat esimiestuen merkitykseen työntekijän hyvinvoinnille ja työkyvylle.

Vain viidennes arvioi kuntoutusratkaisun toimenpiteiden vastaavan omia toiveita erinomaisesti, yhtä moni arvioi niiden vastaavan huonosti omia toiveita. Jos asiakkaan toiveita ja tavoitteita ei oteta huomioon, voi tilanne vaikuttaa motivaatioon ja olla esteenä hyvälle kuntoutustulokselle.

Monimutkainen kuntoutusjärjestelmä ja tiedonsaannin puutteet nostivat tässäkin tutkimuksessa esiin kysymyksen eriarvoisuudesta kuntoutuspalvelujen saamisessa. Eriarvoisuuden kokemukset liittyivät tutkimuksen laadullisessa osiossa kuntoutusaloitteen tekovaiheeseen, suunnitelman hyväksymiseen ja kuntoutusprosessin etenemisen varmistamiseen. Eriarvoisuutta arveltiin syntyvän kuntoutustietämyksessä, ilmaisukyvyn ja perustelujen sujuvuudessa sekä sitkeydessä esiintyvien erojen takia.

Härkäpää K, Järvikoski A & Gould, R: Asiakaslähtöisyys, tiedonsaanti ja tuki kuntoutusprosessissa. Esimerkkinä työeläkekuntoutus. Teoksessa Järvikoski A, Lindh J & Suikkanen A (toim.): Kuntoutus muutoksessa. Lapin yliopistokustannus. 2011.

Tutustu Kuntoutus muutoksessa kirjaan »

Kirja on saatavissa Kuntoutusalan kirjasto- ja tietopalvelussa »


Sisältö päivitetty 28.09.2011